Natufin kulttuuri

Wikipedia

Natufin kulttuuri (12500-10200 BP uncal. eli 10500-8200 eaa.) oli varhainen villiviljan keräilijöiden ja metsästäjien sekä kalastajien ylläpitämä kyläkulttuuri nykyisen Palestiinan ja Levantin alueella. Natufin ihmiset "natufialaiset" asettuivat asumaan kyliin ennen maanviljelyn alkua. He elivät mm gasellinmetsästyksellä ja villiviljan keräilyllä ja saattoivat viljellä maata, mutta varmaa tämä ei ole. Natufin kulttuurin löytöpaikkoja mm Jeriko, Karmelinvuori, Juudean kukkulat, Ain Mallaha, Hayonim. On löydetty luisia piikiviteräisiä sirppejä, luusta tehtyjä kalakoukkuja ja harppuunoita. On löydetty myös huhmareita ja jauhinkiviä ja villiviljan varastokuoppia. Monet ajan veistokset esittävät gasellia. Piikiviterät olivat epipaleoliittiselle eli mesoliittiselle ajalle tyypillisä mikroliittejä. Natufialaiset kesyttivät koiran 12000 BP eli 10000 eaa. Lapsikuolleisuus oli arkelogisista löydöistä päätellen hyvin korkea. Arvellaan natufialaisten kulttuurin ajautuneen jääkauden päättymisen aikaisen kylmä ja etelässä kuivan nuoremman dryaskauden takia kohti maanviljelyä.

[muokkaa] Myöhäisnatuf

Myöhäisnatuf oli 11500-9500 eaa., liikkuvaa asutusta. PPNA 11500--10500 eaa. asutus kiinteämpää.

[muokkaa] Ain Mallaha

Ain Mallahassa (Eynanissa), Hulajärven lähellä Galileassa Israelissa mäen rinteellä, oli kolme peräkkäin asuttua kylää 11000-9000 eaa. (10000 - 8200 eaa.) Paikka on vanhimpia tunnettuja kyliä. Siellä oli kussakin vaiheessa n. 50 pyöreitä läpimittaisia hyvin rakennettuja mutataloja, kaikkiaan 200-300 as. Vanhimman kerroksen talot olivat 7-9 m , kahden uudemman 3-4 m. Talojen lattia oli 1,2 m maan alla. Asutuksen ala oli 2000 m2. Silloin oli nykyistä kosteampaa ja vihreämpää, ja koska luonnonvarat olivat runsaat, asutus oli melko pysyvää.