Neuvostokalenteri
Wikipedia
Neuvostoliittolainen vallankumouskalenteri oli käytössä Neuvostoliitossa 1929 - 1940. Sen erikoisuus oli viisipäiväinen, myöhemmin kuusipäiväinen työviikko.
Venäjän vallankumouksen jälkeen Lenin vaihtoi Venäjällä käytetyn juliaanisen kalenterin gregoriaaniseksi. Vuonna 1929 kalenteria "järkeistettiin" osittain Ranskassa käytössä olleen vallankumouskalenterin mukaiseksi.
Vuosi jakaantui 12 kuukauteen, joissa kussakin oli 30 päivää. Ylimääräiset päivät olivat lomapäiviä ja ne oli siroteltu ympäri vuotta. Uskontoon perustuvan seitsenpäiväisen viikon tilalle otettiin viisipäiväinen työviikko, eli kukin kuukausi koostui kuudesta viisipäiväisestä viikosta. Työläiset jaettiin viiteen ryhmään, joista kullakin oli vapaapäivänään yksi viikon päivistä. Tarkoitus oli lisätä työtehoa, kun tehtaiden ei tarvinnut koskaan seisoa. Nimien sijasta päivillä oli värit.
Tämä kalenteri koski työntekoa. Gregoriaaninen kalenteri säilyi käytössä siten, että esim sanomalehti Pravda käytti sitä. Helmikuun 30. päivän Pravdaa ei siis ole olemassa.
Vaikka työläisillä oli uudessa järjestelmässä enemmän vapaapäiviä, se haittasi yhteisöllistä elämää ja perhe-elämää ja siitä tuli siksi hyvin epäsuosittu. Tuotanto ei myöskään tehostunut merkittävästi uuden järjestelmän takia. Jo vuonna 1931 gregoriaanisen kalenterin kuukausirytmi palautettiin. Työviikko muutettiin kuusipäiväiseksi ja kytkettiin kuukaudenpäivään niin, että joka kuukauden 6., 12., 18., 24. ja 30. päivät olivat vapaita. 31. päivä saattoi olla vapaa tai sitten ei. Käytännössä ihmiset pitivät usein vapaata sekä sunnuntain että uuden vapaapäivän, ja lopulta kalenterikokeilusta luovuttiin.
