Noskapiini
Wikipedia
 |
|
|
Noskapiini
|
|
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| nimeä ei saatavilla | |
| Tunnisteet | |
| CAS numero | |
| ATC koodi | R05 |
| PubChem | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C22H23NO7 |
| Moolimassa | 413.421 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Tiheys | 1,4 g/cm³ |
| Sulamispiste | 175–176 °C (347–349 °F) |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Biosaatavuus | ? |
| Metabolismi | ? |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus | |
| Antotapa | ? |
Noskapiini (tunnetaan myös nimellä narkotiini) on oopiumin alkaloideihin kuuluva isokinoliinin johdos, jolla ei ole analgeettista eli kipuja poistavaa eikä euforisoivaa eli hyvänolontunnetta aiheuttavaa vaikutusta. Noskapiinia on käytetty yskänlääkkeenä hillitsemään yskänärsytystä. Kuitenkin näyttö noskapiinin tehosta on ollut puutteellinen. Noskapiini relaksoi eli rentouttaa papaveriinin tavoin sileää lihasta, ja osa sen antitussiivisesta eli yskänärsytystä hillitsevästä vaikutuksesta saattaa perustua keuhkoputkien laajenemiseen. Noskapiini ei lamaa hengitystä, mutta suuret annokset stimuloivat keskushermostoa. Noskapiinin CAS-numero on 128-62-1.
[muokkaa] Haittavaikutuksia
Noskapiini vapauttaa histamiinia, joten sen anto voi pahentaa astmaa. Pahoinvointi ja väsymys ovat noskapiinin tavallisimmat haittavaikutukset. Koska noskapiini on mutageeninen eli mutaatioita aiheuttava ainakin in vitro kokeissa eli eliön ruumiin ulkopuolella suoritetuissa solu- ja kudoskokeissa ja eläinkokeissa, on sen käytöstä pyritty eroon.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Koulu M, Tuomisto J ja Paasonen M K (1996): Farmakologia ja toksikologia, 5. painos, luku 38. Hengitysteiden farmakologiaa. Medicina Kuopio. ISBN 951-97316-0-1.
- Raimo Salonen ja Veijo Saano, Yskä 27. lokakuuta 2005. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 3. helmikuuta 2007.
