Astma

Wikipedia

Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairausvyyhti. Sen aiheuttaa virheellinen puolustusreaktion yliherkkä aktivoituminen, joka aiheuttaa keuhkojen toiminnan häiriöitä, kuten tulehduksia ja erityisesti keuhkoputkien ahtautumista, mikä vaikeuttaa ulos- ja sisäänhengitystä. Keuhkoihin muodostuu paksua limaa. Limakalvon reagoinnin taustalla on allergian (allergeenien) tai mikrobien (virukset, bakteerit) aiheuttamaa tulehdusta, fyysisen rasituksen tai tuntemattomien tekijöiden laukaisemaa pitkäaikaista ärsytystä. Esimerkiksi eläinpölyn, siitepölyn, pölypunkkien, tiettyjen ruokien, kylmän ilman, liikunnan ja henkilökohtaisten huolien on todettu laukaisevan astmakohtauksen. Kuutisen prosenttia aikuisväestöstä sairastaa astmaa, mutta merkittävällä osalla astma on lievä eikä tarvitse päivittäistä hoitoa. Äkillinen kohtaus saattaa kuitenkin vaatia sairaalakäyntiä.

[muokkaa] Astman "tyypit"

Astmalla ei itse asiassa ole tyyppejä, mutta se voidaan jakaa sen mukaan mikä laukaisee astmareaktion seuraavasti: atooppiseen astmaan, allergiseen astmaan sekä rasitusastmaan.

[muokkaa] Atooppinen astma

Taipumus atooppiseen astmaan, eli ulkoisten tekijöiden aiheuttamaan astmaan, on voimakkaasti perinnöllinen ( riski sairastua on lähteistä riippuen 25-50%, jos toinen vanhempi sairastaa ja 60-80%, jos kumpikin vanhempi sairastaa). Atooppisen astman muodostumiseen vaikuttaa paljon ympäristön haittatekijöiden määrä.

[muokkaa] Oireet

Astman oireita ovat hengityksen vinkuminen, ajoittainen hengenahdistuksen tunne, yskä tai yöyskä sekä rasituksessa hengityksen vinkuminen tai hengenahdistuksen tunne. Astmaa sairastava yskii tulehtuneiden limakalvojen erittämää limaa. Astman ensioire on usein pitkäaikainen yskä, varsinkin öisin. Allergiatyyppisessä astmassa oireet esiintyvät usein keväällä ja kesällä, kun kasvit levittävät siitepölyään. Jos oireita esiintyy vain rasituksessa, kyseessä on rasitusastma.

[muokkaa] Hoito

Astmalääkkeitä otetaan yleisimmin hengittämällä niitä keuhkoputkien limakalvolle, mutta sitä voidaan hoitaa myös verenkierron välityksellä vaikuttavilla tabletteina tai oraaliliuoksina. Hoito jakautuu hengitysteitä laajentavaan ja tulehdusta vähentävään.

Tulehdusta vähentäviä lääkkeitä kutsutaan kortikosteroideiksi, joka siis hoitaa keuhkoputkien limakalvotulehdusta paikallisesti. Beklometasoni ja budesonidi ovat sisäänhengitettäviä kortikosteroideija.

Kortikosteroidihoito aloitetaan suurella annoksella, (jotta tulehdus saataisiin taltutettua) ja vähitellen annosta pyritään pienentämään mahdollisemman minimiin, jolla oireet pysyvät poissa.

Haittavaikutuksena kortikosteroideilla voi olla suun tai nielun hiivainfektio. Myös ääni saattaa käheytyä, jos lääkettä käyttää pitkään.

Sympatomimeetteja käytetään akuuttien astmaoireiden hoitamisessa, sillä ne stimuloivat keuhkoputkien sileän lihaksiston sympaattisen hermoston beetareseptoreita, minkä seurauksena keuhkoputket laajenevat.

[muokkaa] Perinnöllisyys

Astman periytyvyys on hyvin voimakasta. Jos molemmilla vanhemmilla on atopia, lapsen riski sairastua astmaan on 70 prosenttia. Jos vain toisella on, riski on 50 prosenttia.

Varsinaista astmageeniä ei ole löydetty, vaan astma periytyy monen tekijän vaikutuksesta. Astman periytyvyys on lisääntynyt viime aikoina. Tämä viittaa siihen, että ympäristötekijät ja alttiusgeenit yhdessä vaikuttavat, ilmaantuuko astmaa vai ei.