Nuorempi roomalainen rautakausi
Wikipedia
Nuorempi roomalainen rautakausi eli rautakauden C-periodi tarkoittaa Keski-Euroopan ja pohjoismaiden esihistoriassa noin vuosia 175/200 - 375/400 jaa. Rooman valtakunta heikkenee tällöin, mutta on yhä voimatekijä, jonka vaikutus ulottuu voimakkaana Itämerelle saakka. Aikakausi on sotaisa ja kuohuva. Esimerkiksi Tanskan alueen kuuluisat sotasaalislöydöt kertovat kiivaista taisteluista Skandinavian alueella muodostuvien, aikaisempaa hierarkkisempien yhteiskuntien välillä.
[muokkaa] Nuorempi roomalainen rautakausi Suomessa
Arkeologisia löytöjä tunnetaan lähinnä Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan rannikon läheisiltä seuduilta, joilla metalliesineitä (aseita ja koruja) laitettiin hautoihin. Hautalöytöjä tunnetaan myös Pirkanmaalta, Kanta- ja Päijät-Hämeestä, Keski-Pohjanmaalta ja jopa Keski-Suomesta (Viitasaari). Oululaiset arkeologit ovat 1980-luvulta lähtien löytäneet kalmistoja (hautapaikkoja) myös Perämeren rannikoilta (Oulun Kaakkuri, Raahen Tervakangas, Tornion Rakanmäki). Muissakin maan osissa asuinpaikkalöydöt kertovat asutuksesta (mm. Luukonsaaren keramiikka Järvi-Suomessa).
Suomen rannikkojen väestö ylläpitää yhteyksiä sekä Skandinaviaan että Baltiaan, minkä lisäksi joitakin esineitä saapuu myös Keski-Venäjän suomensukuisten väestöjen asuinalueilta.
Rikkaat hautalöydöt mm. Laitilan Soukaisissa ja Salon (ent. Uskela) Ketohaassa kertovat jonkinlaisen yhteiskunnallisen "yläluokan" muodostumisesta. Soukaisten röykkiöhaudassa oli kaksi rinnakkaista kiviarkkua, joista toinen sisälsi keihäänkärkiparin. Rikkaammassa kiviarkussa oli keihäänkärkipari, kilpi, miekka hopeahelaisessa tupessa sekä lasinen juomasarvi ja pronssisanko, jotka oli valmistettu Rooman valtakunnan alueella. Professorit Ella Kivikoski ja Unto Salo ovat tulkinneet hautojen kuuluvan Gotlannista tulleelle mahtimiehelle, jopa "ruhtinaalle", ja tämän aseenkantajalle. Christian Carpelan puolestaan on nähnyt haudassa myös paikallisia piirteitä ja pitänyt sitä todisteena moneen eri suuntaan ulottuvista yhteyksistä. Ketohaan röykkiöhaudasta tunnetaan kultaisen kaularenkaan kappaleita, jotka viittaavat korkean tason yhteyksiin Skandinaviaan. Nousiaisista on jo 1700-luvulla löydetty kuuluisa kultainen kaularengas, jota säilytetään Tukholmassa.
Kirjallisuutta:
- Keskitalo, Oiva: Suomen nuoremman roomalaisen rautakauden löydöt. Helsingin yliopiston arkeologian laitos, Moniste N:o 22. 1979.
- Schauman-Lönnqvist, Marianne: Iron Age Studies In Salo III. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 89:2. Helsinki 1988.
