Operaatio Bagration
Wikipedia
Operaatio Bagration oli puna-armeijan kesällä 1944 toteuttama massiivinen hyökkäys Wehrmachtin Keskustan armeijaryhmää vastaan. Operaatio Bagrationin aikana kuoli 765 815 puna-armeija ja 670 000 akselivaltojen sotilasta. Operaatio sai nimensä venäläisestä Napoleonion sotien jalkaväenkenraalista Pjotr Bagrationista.
Saksan päämaja oli vakuuttunut, että neuvostoliittolaiset jatkaisivat hyökkäystä rintaman eteläosassa, jossa puna-armeija oli jo 75 km päässä Lvovista ja joka tarjosi suorimman ja nopeimman reitin kohti Berliiniä. Torjuakseen hyökkäyksen tällä sektorilla, saksalaiset siirsivät sinne joukkoja Keskustan armeijaryhmältä, jonka rintamalinja oli vielä syvällä Neuvostoliiton alueella. Puna-armeija aloitti kuitenkin 22. kesäkuuta koko maailmanhistorian massiivisimman hyökkäyksen, operaatio Bagrationin, 120 divisioonan voimin Keskustan armeijaryhmän ohuesti miehitettyyn linjaan, josta oli siirretty joukkoja myös Normandiaan torjumaan länsiliittoutuneiden maihinnousua, jonka kevennyyshyökkäyksen toteuttamisen Stalin oli luvannut jo Teheranin konferenssissa marraskuussa 1943. Noin 2,3 miljoonaa puna-armeijan sotilasta hyökkäsi 800 000 saksalaista vastaan murskaten saksalaisten puolustuksen. Minsk vallattiin 3. heinäkuuta ja samalla yli 50 000 saksalaista jäi sotavangeiksi ja jo kymmenen päivää myöhemmin neuvostojoukot olivat saavuttaneet Puolan rajan ja nopea offensiivi motitti Kuurinmaalla taistelleen Pohjoisen armeijaryhmän joukot. Neuvostoarmeija joutui nopean etenemisensä seurauksena huoltovaikeuksiin ja hyökkäys oli pakko pysäyttää.
