Pahta-ailakki
Wikipedia
| Pahta-ailakki | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Pahta-ailakki (Silene wahlbergella), ennen (Silene uralensis) on kohokkikasvi. Sitä on kutsuttu myös terättömäksi ailakiksi. Se on rauhoitettu ja erittäin harvinainen tunturikasvi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Korkeus on 10–20 cm. Kukat ovat punertavan valkeat. Kukkia on vartta kohti vain yksi, joka on aluksi nuokkuva ja myöhemmin pysty. Kasvi kukkii kesä-heinäkuussa.
[muokkaa] Elinympäristö
Kuten nimikin sanoo, se esiintyy tunturien kalliopahdoilla, jyrkänteiden penkereillä ja niiden juurella. Kasvi on kalkinsuosija.
[muokkaa] Levinneisyys
Arktinen laji. Levinneisyysaluetta ovat Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosat sekä jotkut vuoristot etelämpänä. Euroopassa sitä on kolmella alueella: Skandeilla, Uralilla ja Venäjän tundralla. Kasvi kasvaa Suomessa vain Luoteis-Enontekiöllä, mm. Mallan luonnonpuistossa ja Saanan luonnonsuojelualueella.
[muokkaa] Lähteet
- Otavan värikasvio : Björn Ursingin Fältflora -teoksen mukaan Suomen oloihin sovittaen toim. Ilmari Hiitonen ja Arto Kurtto. Otava. 1994, s.108. ISBN 951-1-06275-1.
- Retkeilykasvio. Leena Hämet-Ahti ym. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. 1986, s. 105. ISBN 951-9381-14-7.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Den virtuella floran: Fjällblära
- Tunturikasvit
- Luonnontieteellinen Keskusmuseo: Putkilokasvilajit tai -alalajit, joita kasvaa Suomessa vain Käsivarren alueella.
