Skandit
Wikipedia
- ATK-terminä skandit tarkoittaa kirjaimia å, ä ja ö. Katso ääkköset.
Skandit (aiemmin Kölivuoristo) on vuoristo Skandinavian niemimaalla Ruotsin ja Norjan rajan tuntumassa.
Korkeimmillaan Skandit ovat Etelä-Norjassa Jotunheimenin alueella, jossa korkein huippu Galdhøpiggen yltää 2 469 metrin korkeuteen. Lähes yhtä korkea on Glittertind (2 464 m). Täällä vuoret ovat varsin teräväpiirteisiä ja jäätiköitä on korkeimmilla seuduilla, kuten Norjan suurin jäätikkö Jostedalsbreen. Lännessä Skandit päättyvät suoraan mereen muodostaen vuonoja ja paikoin hyvin jyrkkiä ja korkeita kallionkielekkeitä, idässä ne laskeutuvat vähitellen alavammiksi Ruotsin puolelle tultaessa.
Skandien pohjoisosat ovat kuluneet jääkausien vaikutuksesta mataliksi ja pehmeäpiirteisiksi tuntureiksi. Seudulla sijaitsevat Ruotsin korkeimmat huiput Kebnekaise (2 117 m) ja Sarek (2 089 m) sekä Suomen korkein huippu Halti (1 328 m). Norjan pohjoisimmassa osassa sijaitseva Ruijan alue on enää 300–400 metrin korkuista.
Atlantilta saapuvat matalapaineet tuovat Skandien länsirannikolle runsaita sateita (1000–3000 millimetriä vuodessa). Skandien itäpuolella ilmasto on kuivempaa (keskimäärin 500 millimetriä vuodessa).
Kasvillisuus on Skandien pohjoisosassa tunturipaljakoilla pääosin alpiinista vuoristokasvillisuutta. Sitä hallitsevat varvut, sammalet ja jäkälät. Myös vaivaiskoivua (Betula nana) kasvaa monin paikoin. Varsinaista tundraa ei alueella esiinny. Puuraja on etelässä noin 1 100 metrin korkeudessa ja pohjoisessa 300–500 metrin korkeudessa. Korkeimmilla huipuilla kasvillisuutta ei ole lainkaan tai se koostuu lähinnä jäkälistä.
[muokkaa] Synty
Skandit on vanha kaledonialainen poimuvuoristo, joka syntyi noin 400 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Euroopan, Grönlannin ja Pohjois-Amerikan törmätessä toisiinsa. Tämän jälkeen syntynyt vuoristo kului välillä puolitasangoksi eli peneplaaniksi, kunnes Alppien poimutuksen aikaan vuoristo nousi jälleen yhtenä lohkona ylös.
[muokkaa] Jääkausi alkoi Skandeilta
Pohjois-Euroopan jääkausi alkoi Skandeilta kun jäätikkö alkoi kasvaa siellä kahdessa kohdassa, Pohjois- ja Etelä-Norjan vuorialueilla.
[muokkaa] Föhn
Skandeilta tulee joskus föhntuuli Suomeenkin. Sen vaikutus tuntuu eniten Lapissa ja Pohjanmaalla. Föhn muuttaa talven kevääksi. Lämpimähkö kostea ilma tulee lännestä Skandeilla, missä se kohoaa pitkin Norjan puoleisia rinteitä ja sataa pois. Koska kosteuden tiivistymien vesipisaroiksi vapauttaa lämpöä, ilma ei jäähdy ylispäin mennessä 1 asteen verran kilometriä kohti niin kuin normaalisti, vaan vain 0,5 astettalähde?. Kun kuivunut ilma laskeutuu Ruotsin puoleisia Skandeja alas, se lämpiää 1 asteen verran laskeutumiskilometriä kohti. Jos tuulen lämpötila on alussa 10 ja se nousee 3 km, se jäähtyy vuoren huipulle mentäessä 8,5 asteeseen ja lämpiää takaisin 3 astetta 11,5 asteeseen.
