Pan
Wikipedia
Pan (kreik. Πάν) oli kreikkalaisessa mytologiassa arkadialainen metsän, laidunten, paimenten, karjan ja hedelmällisyyden jumala. Yleensä hänet on kuvattu pukinsarviseksi ja -kavioiseksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Alkuperä
Panin on yleensä kerrottu olevan Hermeksen ja nymfin (mahdollisesti Dryopen) jälkeläinen, joskin joissain yhteyksissä hänen vanhemmikseen mainitaan myös Zeus ja Hybris. Homeerisissa hymneissä vanhempien kerrotaan nimenneen lapsensa Paniksi, koska "hän ilahdutti heidän kaikkien sydämiään" (kreik. pantes - kaikki).
Roomalaiset samaistivat Panin myöhemmin Faunukseen.
[muokkaa] Mytologia
Pan sai aikaan paniikiksi kutsuttua äkillistä pelkoa. Myytin mukaan jo hänen ensimmäinen hoitajansa pelästyi ja pakeni jättäen lapsen nähtyään hänen karkeat partaiset kasvonsa.
Tarinoiden mukaan Pan oli kuuluisa seksuaalisesta kyvykkyydestään, ja hänellä kuvattinkin usein olevan erektiossa oleva fallos. Hän käytti aikansa Dionysoksen seuralaisten mainadien kanssa rietastellen - kerrotaan, että hänellä oli hekumallinen suhde heidän kaikkien kanssa. Pan yritti vastaavaa myös useiden nymfien kanssa, mutta huonommalla menestyksellä.
Pan tunnettiin kuitenkin erityisesti musiikista. Kerran retkillään hän tapasi virran nymfin Syrinksin palaamassa metsältä. Syrinks pakeni ihailijaansa joen rannalle, jossa Pan vihdoin tavoitti hänet. Tämä kuitenkin muuttui ruo'oksi rantakaislikon sekaan niin ettei Pan enää kyennyt löytämään häntä. Toivoessaan löytävänsä tämän hän alkoi kerätä ruokoja, mutta tuloksetta. Niinpä Pan sitoikin ruo'ot yhteen ruokopilliksi nymfin kunniaksi. Tätä soitinta alettiinkin kutsua panhuiluksi.
Myöhemmin Panilla oli mahdollisuus kilpailla soittotaidosta Apollonin, kreikkalaisen musiikin ja lyyran jumalan kanssa. Tuomariksi valittu vuorenjumala Tmolos valitsi Apollonin voittajaksi, mutta paikalla ollut Midas ilmaisi ääneen tyytymättömyytensä tuomioon. Rangaistukseksi näin huonosta musiikkimausta Apollon muutti Midaksen korvat aasin korviksi.
[muokkaa] Historia
On todennäköistä, että Pan vaikutti myöhemmin myös kristittyjen kirjallisuuteen ja taiteeseen. Saatanan pukinsorkat ja sarvet ja Incubuksen korostunut seksuaalisuus ovat perintöä kreikkalaisten kuvauksesta Pan-jumalastaan.
