Dionysos
Wikipedia
Dionysos (kreik. Διόνυσος, roomalaisten Bacchus) on viinin, päihtyneen hurmion, ja hedelmällisyyden jumala antiikin Kreikan mytologiassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nimi
Nimen alkuosa viittaa todennäköisesti ylijumala Zeukseen, jonka genetiivimuoto on kreikaksi Dios; loppuosan merkitys on epävarma, mutta se saattaa viitata Nysa-vuoreen, jolla Dionysos varttui. Dionysos tunnettiin myös nimillä Eleutherios ("Vapauttaja") ja Soter ("Pelastaja"). Toisinaan hänestä käytettiin myös nimeä Lyaios, joka myös tarkoittaa "Vapauttajaa". Nimitys johtui siitä, että Dionysoksen ajateltiin vapauttavan ihmisen huolista ja murheista.
[muokkaa] Mytologia
Dionysoksen synnytti kuolevainen Semele Zeuksen hedelmöittämänä. Erään myytin mukaan Zeuksen mustasukkainen puoliso Hera huijasi Semeleä pyytämään Zeusta näyttäytymään todellisessa luonnossaan; Semele ei kestänyt näkyä vaan paloi poroksi. Zeus kerkesi kuitenkin pelastamaan poikansa ja sijoitti tämän reiteensä. Myöhemmin Zeus lähetti Heran pelossa Dionysoksen Kreikan ulkopuolelle nymfien hoitoon. Vartuttuaan Dionysos keksi viinin mahdin ja lähti vaeltamaan Aasiaan johtaen kulkuetta, jossa marssi viinistä hurmaantuneita satyyrejä, sileenejä ja nymfejä. Dionysoksen kerrotaan muuttaneen veden viiniksi Dionysoksen ja Ariadnen häissä.
[muokkaa] Kultti
Dionysosta kunnioitettiin juhlatilaisuuksilla, joita kutsuttiin orgioiksi tai bakkanaaleiksi. Termit mysteria, telete ja orgia viittasivat kreikkalaisten mysteerien kulttijuhliin, rituaaleihin ja vihkiytymistilaisuuksiin. Dionysoksen rituaalit tarjosivat kreikkalaisille vapautuksen arkipäivästä. Rituaalien päämääränä oli parusia, jumaluuden läsnäolo, jossa itse jumala ja jumaluuden palvoja samaistuivat toisiinsa.
Ateenasta ei löydy todisteita hillittömästä Dionysoksen palvontarituaalista, jota ns. mainadinen myytti edustaa. Ateenassa esiintynyt Dionysoksen palvonta oli luonteeltaan rauhallista. Euripideen mukaan Dionysokseen palvontaan liittyi myös rituaaleja, jotka olivat saaneet vaikutteita "barbaareilta". Pääosaa näissä tilaisuuksissa näyttelivät viinistä hurmioituneet lähes alastomat naiset, mainadit, jotka karjuivat, tanssivat ja repivät kappaleiksi eläimiä.
Dionysoksen kunniaksi järjestetyistä menoista kehittyivät dityrambit ja kreikkalainen teatteri.
Taiteessa Dionysos kuvataan usein pitkähiuksiseksi nuorukaiseksi tai pieneksi sylilapseksi. Toisinaan Dionysos kuvataan naismaiseksi, pulleaksi nuorukaiseksi, jonka yllä on pantterin talja.
[muokkaa] Lähteet
- Katja Hyry, Juha Pentikäinen (toim.) (1999): Uskonnot maailmassa. Helsinki: WSOY.
