Panssari-Sisu
Wikipedia
Pasi (Sisu XA-180 ) | ||
---|---|---|
![]() |
||
Kuvaus (Sisu XA-185) | ||
Tyyppi | kuljetuspanssariajoneuvo (6x6 APC) | |
Miehistö | 2 (johtaja, ajaja) + 18 kuljetettavaa | |
Valmistaja | Sisu | |
Valmistusmäärä | ||
Mitat | ||
Pituus | 7,35 m | |
Leveys | 2,90 m | |
Korkeus | 2,47 m | |
Paino | ||
Paino | 12 500 kg | |
Kantavuus | 4 500 kg | |
Voimanlähde | ||
Moottori | Valmet 612 DWI 4 stroke, turbo intercooler | |
Iskutilavuus | 7 400 cm3 | |
Teho | 185 kW/1 050 Nm | |
Suoritusarvot | ||
Huippunopeus | 95 km/h maantiellä, 9 km/h vedessä | |
Toimintamatka | 900 km | |
Aseistus | ||
Aseistus | 1 x 12,7 mm itkk |
Pasi eli panssaroitu Sisu on suomalaisvalmisteinen pyörävetoinen kuljetuspanssariajoneuvo. Suomen puolustusvoimien aloitettua panssaroitujen kuljetusajoneuvojen suunnittelun 1980-luvun alussa Valmetin traktoritehdas ja Sisun kuorma-autotehdas jättivät tarjouksensa, jonka Sisu voitti. Ensimmäiset Pasit valmistettiin 1983. Ne olivat tyyppiä XA-180.
1990-luvun alkupuolella Pasien moottori, akselisto ja voimansiirto uusittiin ja uusi malli oli tyyppimerkinnältään XA-185. Moottori oli kuusisylinterinen Sisun dieselmoottori, jonka teho on 185 kW
Vaunun mallimerkkejä ovat: Sisu XA-180, Sisu XA-185 ja Sisu XA-203. Mallityypit tarkoittavat vaunun diesel-moottorin tehoja kilowatteina (180 kW, 185 kW ja 203 kW).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Useita versioita
Pasi-alustalle on rakennettu myös muunlaisia ajoneuvoja kuin miehistönkuljetusajoneuvoja. Esimerkkinä mainittakoon esim. liikkuva tutka-asema (puolustusvoimien merkintä Maalinosoitustutka 87),IT-vaunu (ItO 90), ja sille latausvaunu, sairaankuljetusvaunu, yhtymän viestijärjestelmä (YVI) 1:n ja 2:n tarvitsemat radiovaunut (XA-202 Viestipasi VIPA, Komentopasi KOPA, Esikuntapasi EPA ja Tuliasemapasi TUPA), panssarintorjunohjusvaunut ja AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä.
[muokkaa] Alustamuunnos
XA-180:n, XA-185:n ja XA-203:n seuraavaa mallia Patria AMV XA-360, joka on neliakselinen. XA-360:a ei ole yleisesti alettu vielä kutsua Pasiksi, vaikka se onkin neljäs mallisarja, koska sitä ei tuota enää Sisu, vaan Patria Vehicles.
XA-360:lla on parempi miinasuoja ja pimeätoimintakyky kuin edeltäjillä. Vaunun varustukseen kuuluu lämpökamera ja valonvahvistin. Norjalainen Kongsberg Protech AS toimittaa vaunuun 12,7 mm:n konekivääritornin.
[muokkaa] Käyttäjät
[muokkaa] XA-180, XA-185 ja XA-203
Paseja käyttävät Suomen puolustusvoimien lisäksi yli kymmenen Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaamiseen osallistuvaa maata, Viron puolustusvoimat ja suojeluskunta.
Suomi myi 60 rauhanturvakäytössä ollutta kunnostettua Pasi XA-180:ä joulukuussa 2004 Virolle, mistä osa menee myös Kaitseliitin käyttöön. Virossa vaunujen mallinimenä on Pasi XA-180EST.
[muokkaa] Patria AMV (XA-360)
[muokkaa] Suomen puolustusvoimien prikaati 2005
Suomen puolustusvoimilla on ollut kaksi XA-360:ä prototyyppinä käytössään vuodesta 2003 kenttäkokeita varten.
24 XA-360 -ajoneuvoa on tilattu vuodesta 2006 alkaen toimitettaviksi AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän lavetiksi, millä voi korvata kuusi perinteistä jalkaväkiprikaati-80:een kuuluvaa raskailla kranaatinheittimillä toimivaa kranaatinheitinkomppaniaa ja 54 120 mm:n raskasta kranaatinheitintä ajanmukaisin laadullisin parannuksin.
[muokkaa] Puolan maavoimien uudistaminen
Puola osti kokeiltuaan vaunut NATO:ssa edellytettävällä tavalla marraskuun 2004 loppuun mennessä Patria Vehicleltä 690 Patria AMV XA-360:ä, mistä osa valmistetaan lisenssillä Puolassa.
Kauppa oli Puolan toiseksi suurin puolustusvälinehankinta heti F-16-hävittäjien jälkeen. Puolassa XA-360 tunnetaan nimllä "KTO Rosomak. Rosomak on englanniksi Wolverine ja suomeksi "Ahma".
[muokkaa] Muita kontakteja
XA-360:ä ovat testanneet Puolan lisäksi Portugali, Tšekki, Kroatia, Etelä-Afrikka ja Brasilia. Joulukuussa 2004 vaunut esiteltiin myös Liettuassa ja Latviassa.