Panssarisodankäynti
Wikipedia
![]() |
Tämän artikkelin tai osion paikkansapitävyys on kyseenalaistettu, ja artikkeli kaipaa tarkistamista. |
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
![]() |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Tarkennus: Tarkistettavuus vaatii lähteiden käyttöä artikkelissa Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä. |
Panssarisodankäynti on nopeaa ja monipuolista eri aselajien yhteistyön ja nopeiden ajoneuvojen takia. Panssarisodankäynnissä tarkoitus on lamauttaa ja tuhota vihollinen nopealla ja voimakkaalla hyökkäyksellä maitse. Panssarisodankäynnissä hyökkäävä osapuoli käyttää myös ilmavoimien ja tykistön tukea. Puolustava osapuoli pyrkii torjumaan vihollisen mahdollisimman nopealla vastahyökkäyksellä omalla raskaalla kalustollaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Osapuolet
Panssarisodankäynnissä on kaksi puolta, jotka ovat hyökkäävä ja puolustava. Molempien puolien toiminta on keskeisesti riippuvainen kaluston laadusta ja määrästä. Sama pätee myös muihin joukko-osastoihin.
[muokkaa] Hyökkäävä osapuoli
Panssarisodankäynnissä hyökkäävällä osapuolella on aina aloite siihen asti, kunnes se joutuu tai jää puolustuskannalle. Hyökkäävän osapuolen toiminta perustuu voimaan ja nopeuteen. Pääpainopiste on nopeudella. Nopealla hyökkäyksellä aikaan saadaan sekasortoa ja pakokauhua vastustajan keskuudessa.
[muokkaa] Puolustava osapuoli
Puolustavan osapuolen toiminnan perusta on vastahyökkäys, joka pysäyttää ja murtaa vastustajan ja näin ajaa se puolustuskannalle. Vastahyökkäys perustuu nopeuteen ja voimaan. Vastahyökkäys rakentuu etenkin voiman ympärille, eli hyökkäyksen tarkoitus on olla mahdollisimman voimakas, jotta se kykenisi pysäyttämään vihollisen.
[muokkaa] Kalusto
Panssarisodankäynnissä ratkaisevana tekijänä toimii kalusto ja sen taktinen käyttö. Panssarisodankaäynnissä käytetään pääsääntöiseti neljää kalustollista elementtiä. Nämä neljä ovat taistelupanssarivaunu, rynnäkköpanssarivaunu, panssaroitu miehistönkuljetusvaunu sekä panssaritykistö ja -ilmatorjunta.
Taistelupanssarivaunujen tarkoitus laajamittaisessa sodankäynnissä on tuhota vihollisen panssarivaunut ja muut panssaroidut ajoneuvot, sekä tukea oman kevyemmän panssarikaluston toimintaa.
Rynnäkköpanssarivaunujen tarkoitus laajamittaisessa sodankäynnissä on kuljettaa panssarijalkaväkeä (esim. panssarijääkärit) taistelukentälle ja tukea näiden toimintaa taistelukentällä ja sen läheisyydessä.
Panssaroitujen miehistönkuljetusvaunujen tarkoitus laajamittaisessa sodankäynnissä on kuljettaa jalkaväkeä taistelukentälle ja sen läheisyyteen. Myös haavoittuneiden evakuoinnissa käyttö on yleistä.
Panssaritykistön ja -ilmatorjunnan tarkoitus laajamittaisessa sodankäynnissä on tukea omaa panssaroitua kalustoa ja jalkaväkeä. Panssaritykistön on tarkoitus tuhota vihollisen vahvemmin suojattuja asemia kauempaa. Panssari-ilmatorjuntakaluston tarkoitus on suojata omaa jalkaväkeä ja panssarikalustoa mahdollisilta ilmahyökkäyksiltä.