Parallaksi

Wikipedia

Parallaksi (kreikaksi παράλλαξις, parallaksis = vaihtelu, vaihteleva liike) on liikkumattoman kohteen näennäisen siirtymän määrä liikkumattoman taustan suhteen havaitsijan liikkuessa. Parallaksista voidaan trigonometrian avulla laskea kohteen etäisyys silloin, kun havaitsijan liikkuma etäisyys tunnetaan. Mitä pienempi parallaksi on, sitä suurempi on etäisyys.

[muokkaa] Tähtitiede

Parallaksia käytetään tähtitieteessä tähden etäisyyden mittaukseen. Kun Maa liikkuu puolen vuoden aikana toiselle puolelle kiertorataansa, näkyy lähellä oleva tähti hieman eri kohdassa kaukaisempien tähtien suhteen. Tällöin tähden parallaksiksi eli niin sanotuksi vuotuiseksi parallaksiksi on määritelty on Maan kiertoradan säteen (yhden astronomisen yksikön) aiheuttama kulman muutos tähden näennäisessä sijainnissa eli puolet tähden koko siirtymästä kiertoradan eri puolilta havaittuna.

Parallaksia voidaan käyttää etäisyydenmittauskeinona vain sellaisille tähdille, jotka sijaitsevat korkeintaan muutamien satojen valovuosien päässä. Tuhansien valovuosien päässä sijaitsevien tähtien parallaksi on niin pieni, että se ei enää erotu. Koska kaikilla tähdillä on myös pieni ominaisliike (todellinen liike avaruuden halki toistensa suhteen), ei täsmällistä liikkumatonta pistettä taustataivaalle voida määrittää.

Parsek on määritelty siksi etäisyydeksi, josta Maan rata näkyy yhden kaarisekunnin suuruisena. Yksi parsek on noin 3,26 valovuotta. Lähimmän tähden Proxima Centaurin parallaksi on 0,77233 kaarisekuntia, jolloin sen etäisyydeksi saadaan 1,29 parsekia eli 4,22 valovuotta. Tähtien ohella parallaksi on huomattavasti selvemmin havaittavissa Kuulla tähtitaivaan suhteen, kun sitä havainnoidaan eri puolilta maapalloa.

[muokkaa] Laskeminen

Parallaksin suuruus kaarisekunteina saadaan kaavalla

,

jossa au = yksi astronominen yksikkö ja d = mitattavan kohteen etäisyys astronomisina yksiköinä. Yksinkertaistetussa muodossa parallaksi voidaan laskea kaavalla

, jossa d on etäisyys parsekeina.