Park Chung Hee
Wikipedia
Park Chung Hee (hangul: 박정희, hanja: 朴正熙, 14. marraskuuta 1917 – 26. lokakuuta 1979) oli Korean tasavallan johdossa 1961–1979, joista presidenttinä vuodesta 1963 eteenpäin. Hän johti Etelä-Korean talouden nousuun vientivetoisella teollistumisella ja viisivuotissuunnitelmilla ja piti maan tiukassa otteessaan.
Kenraalimajuri Park Chung Hee nousi valtaan 16. toukokuuta 1961 verettömällä sotilasvallankaappauksella. Korean keskustiedustelupalvelu (KCIA) perustettiin kesäkuussa estämään vastavallankaappaukset. Presidentti Yun asettui kaappajien puolella ja jäi aluksi maan johtoon. Yun erosi 22. maaliskuuta 1962, ja Kennedyn hallinnon painostuksesta maahan palautettiin siviilihallinto. Park valittiin 1963 presidentiksi.
Tuolloin Etelä-Korean bruttokansantulo oli henkeä kohden 72 US$ vuodessa ja Pohjois-Koreaa pidettiin taloudellisesti vahvempana, koska se oli teollistunut japanilaiskomennossa sijaitessaan lähellä Mantšuriaa ja ollessaan luonnonvaroiltaan rikkaampi. Parkin aikana BKT kasvoi kaksikymmenkertaiseksi.
Vuonna 1965 hän palautti diplomaattiset suhteet Japaniin, mikä johti protesteihin Japanin 35-vuotisen brutaalin miehitysvallan vuoksi. Tämä mahdollisti japanilaisen pääoman virtauksen maahan.
Vuoden 1963 perustuslaki rajoitti presidentin kauden kahteen, mutta Park sai läpi perustuslain lisäyksen, joka salli sillä hetkellä istuvalle presidentille lisäkauden. Juuri ennen kolmannen kautensa alkua hän julisti maan hätätilaan ja hajotti parlamentin ja julisti perustuslain mitättömäksi. Vuonna 1972 otettiin käyttöön Yusinin perustuslaki, joka lisäsi merkittävästi presidentin valtaa. Park valittiin uudelleen 1972 ja 1978.
Pohjois-Korean agentit yrittivät murhata Parkin 21. tammikuuta 1968 ja 15. elokuuta 1974. Toisessa yrityksessä hänen vaimonsa Yuk Yeong-su sai surmansa.
26. lokakuuta 1979 hänet ampui KCIA:n johtaja Kim Jaegyu, joka oli hänen läheinen ystävänsä.
 |
Korean tasavallan presidentit |
| Rhee | Yun | Park | Choe | Chun | Roh TW | Kim YS | Kim DJ | Roh MH |
