Parnavaz I

Wikipedia

Parnavaz I (georg. ფარნავაზი I, Parnavazi I, eli n. 335 eaa.–237 eaa.) oli muinaisen georgialaisen Iberian kuningaskunnan ensimmäinen hallitsija n. vuosina 302 eaa.–237 eaa. Parnavazanien kuninkaallisen dynastian perustaja Parnavaz I:n sanotaan myös perustaneen maahan uuden virallisen uskonnon, zarathustralaisuuden variaation, ja uudistaneen Georgian aakkosia ja kirjakieltä. Parnavazin kaudesta kertovat varhaiskeskiaikaiset georgialaiset kronikat ovat kuitenkin sekoitus faktoja ja legendaa. Hänen elämänsä ja hallintonsa ajankohdasta on epäselvyyttä, ja ne vaikuttavatkin aikakaudelle suhteettoman pitkiltä.

Legendan mukaan hän oli Mtskhetan heimon päällikön Samaran veljenpoika ja Kartlin/Iberian perustajaisän, Kartlosin, jälkeläinen. Azo, Aleksanteri Suuren upseeri, tappoi Samaran, hänen perheensä sekä muita alueen asukkaita ja otti vallan itselleen alueella. Pieni Parnavaz kuitenkin selviytyi. Hän myöhemmin palveli Azoa, suunnitellen kansansa vapauttamista. Onni oli hänelle suotuisa, sillä hän löysi metsästäessään suuren aarteen, jonka hän käytti kootakseen armeijan ja noustakseen Azoa vastaan. Azo kuoli taistelukentällä ja Parnavaz kruunattiin Iberian kuninkaaksi.

Vaikka modernit historioitsijat hylkäävät täysin ajatuksen Aleksanteri Suuren valloitusretkestä georgian alueelle, yksi Vähän-Aasian diadokeista olisi saattanut lähettää alueelle armeijan. Tarina saattaa myös heijastella valtakamppailua heimojohtajan asemasta. Paikallinen aatelinen Parnavaz olisi voinut voittaa kamppailun tullakseen kuninkaaksi, mikä näyttää olleen ainakin seleukidien tunnustama asia. Hän solmi ystävällismieliset suhteet myös Pohjois-Kaukasuksen kansoihin.

Noustessaan valtaistuimelle Parnavaz jakoi valtakuntansa useisiin maakuntiin (saeristavo), joita olivat Egrisi, Argveti, Odzrkhe, Klardžeti, Tsunda, Samšvilde, Khunani, Kakheti, ja erikoinen sotilashallintoalue (saspaspeto) Kartli. Niistä Egrisi (osa Kolkhista) annettiin paikalliselle prinssille, Kudžille, Parnavazin langolle ja liittolaiselle. Parnavaz keskittyi nyt sosiaalisiin projekteihin, kuten kylien ja kaupunkien kunnostamiseen sekä uuden pääjumala Armazille omistetun kultin luomiseen. Hänelle rakennettiin kolossi Armaztsikhen linnoitukselle.

Perinne kertoo Parnavazin olleen myös Georgian kirjakielen ja aakkoston uudistaja; ensimmäiset tunnetut otteet georgialaisesta kirjoituksesta ovat kuitenkin 400-luvulta. Kronikoiden mukaan Parnavaz kuoli korkeassa 92 vuoden iässä, ja häntä seurasi hänen poikansa Saurmag.