Pave Maijanen

Wikipedia

Pekka Juhani "Pave" Maijanen (s. 4. syyskuuta 1950, Lappeenranta) on tunnettu suomalainen muusikko, joka on pitkän uransa aikana toiminut laulajana, lauluntekijänä, basistina, kosketinsoittajana, rumpalina, kitaristina ja tuottajana. Soolouransa lisäksi Maijanen tunnetaan varsinkin Royalsista, Rock'n'Roll Bandistä, Pepe & Paradisesta ja myös Dingon ja Hurriganesin kosketinsoittaja–tuottajana.

[muokkaa] Biografia

Pave Maijanen innostui musiikista 6-vuotiaana, kun hän aloitti huuliharpun soittamisen. 1960-luvulla hän soitteli jo erilaisissa bändeissä, joista maineikkaimpana voidaan pitää laulaja Kristianin taustayhtyettä Mielikummitus. Muusikon ura jatkui suosittujen Pepe & Paradise -yhtyeen basistina ja Royalsin solistina. Maijanen toimi solistina mm. kitaravirtuoosi Albert Järvisen albumeilla. Maijasen oma ensimmäinen soolosingle "Fever" ilmestyi vuonna 1975.1980-luvun alussa Pave perusti yhtyeen Pave's Mistakes, joka julkaisi kaksi sooloalbumia. Jälkimmäisellä levyllä Pidä huolta Pave sävelsi, sanoitti ja tulkitsi ensimmäiset suomenkieliset levytyksensä. Levyn otsikkokappaleesta tuli vuoden 1981 suurimpia hittejä.

Koko 1980-luvun ajan Pave on soololevyillään levyttänyt suomenkielistä rock- ja popmusiikkia. Maijanen teki laulunsa yleensä itse, usein salanimellä Maija Paavonen. Myös Hector teki Paven levyille sanoituksia. 80-luvun puolessavälissä Paven sooloura oli suosituimmillaan. Levyt Maijanen (1984) ja Palava sydän (1985) myivät timanttilevyyn oikeuttavan määrän ja Maailman tuulet (1987) kultaa. Maijasen hittejä olivat mm. "Lähtisitkö", "Jano", "Joki ja meri", "Elämän nälkä" ja "Ikävä". Maijanen oli 80-luvulla myös maineikas levyjentuottaja. Hän tuotti mm. Hurriganesin viimeisimmät albumit sekä supersuositun Dingon levyt.

1990-luvulla Paven ura lähti laskusuuntaan. Levyt eivät myyneet enää entiseen tapaan ja suurena iskuna tuli viimeinen sija Eurovision laulukilpailussa vuonna 1992 kappaleella Yamma yamma. Oman soolouransa hiljaiselon aikana hän toimi mm. kosketinsoittajana Dingon comeback-keikoilla vuonna 1994. Vuosikymmenen lopulla Pave palasi takaisin parrasvaloihin, kun hänen, Kirkan, Hectorin ja Pepe Willbergin yhteiskombinaatio Mestarit Areenalla esiintyi loppuunmyydyille jäähalleille ja järjesti ensimmäisenä suomalaisena esiintyjänä oman konsertin Helsingin Olympiastadionilla.

Pave Maijanen on ollut koko uransa aikana työllistetty muusikko ja tuottaja, joten hänellä on riittänyt aina musiikin saralla töitä, vaikka oma sooloura ei olisikaan aina kaupallisesti niin hyvin menestynytkään.

[muokkaa] Salanimet

Maijanen Paavo
Maijanen Pave

[muokkaa] Yhtyeitä

The Top Cats (1964)
Ours (1965-1968)
Kopet (1968-1969)
Mielikummitus (1969-1970)
Smoking (1970-1971)
Pepe & Paradise (1971-1975)
Lauluyhtye Fyrkka (1974)
Rock'n'Roll Band (1975 ja 2005)
The Royals (1975-1978)
Mistakes (1980-1982)
Hurriganes (1980) (kosketinsoittaja-tuottaja)
Dingo (tuottaja 1984-1994, kosketinsoittaja 1993-1994)
Mestarit (1997-2002)
Hector & Pave Maijanen Duo (2003)

[muokkaa] Soololevyt

Fever / The Seventh Son (single, 1975)
Tanssivat kengät (1983)
Maijanen (1984)
Palava sydän (1985)
Maailman tuulet (1987)
Kuutamolla (1990)
No joking (1991)
Sirkus saapuu tivoliin (1994)
Kohti uutta maailmaa (1998)
Mustaa valkoisella (2000)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Dingo-yhtye

Jäsenet
Pertti Neumann – Jarkko Eve – Erik Valkama – Jukka Mänty-Sorvari – Pekka Siistonen
Jonttu Virta - Quuppa Seittonen – Pepe Laaksonen – Pete Nuotio - Tumppi Vähä-Pesola - Pave Maijanen - Jari Nieminen - Vesa Aaltonen - Pekka Kuorikoski - Hombre Lampinen - Juha Jokinen - Sami Välimäki - Ari Toikka

Albumit
Nimeni on Dingo – Kerjäläisten valtakunta - Pyhä klaani – Via Finlandia - Purppuraa

Kokoelmat
Tuhkimotarina – Sinä & Minä - 20 suosikkia - Autiotalo – Parhaat - Dingomania - Tähtisarja – 30 suosikkia - Kunnian päivät 1983–1986

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../p/a/v/Pave_Maijanen_efb0.html