Pelastustoiminta
Wikipedia
Pelastustoiminta on jo tapahtuneen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen ja vammojen minimointia ja ensiapua vammoista paranemiseksi. Pelastustoimintaan kuuluvat viranomaisina poliisi, palolaitos, sairaala ja ambulanssi. Onnettomuudet on luokiteltu. Suuronnettomuus on onnettomuus, jolla on laajoja uhkaavia tuhovaikutuksia. Luokitukset määrittelevät pelastusvälineistön valinnan ja laajuuden.
Pelastustoiminnan kulku on seuraava. Onnettomuuspaikalta onnettomuudessa mukanaoleva tai ulkopuolinen silminnäkijä tekee hälytyksen. Hälytys voi olla suoraan palolaitokselle, ambulanssiin tai se voidaan osoittaa aluehälytyskeskukseen. Keskuksesta hälytys ohjataan asianomaisille pelastustoiminnan viranomaisille. Hälytyksen jälkeen yksittäisen pelastuslaitoksen yksikkö saapuu paikalle mahdollisimman nopeasti (hälytysajona). Paikan päällä tehdään nopea tilannearviointi ja päätetään tarvittavat toimenpiteet. Kun pelastustoiminnan kiireelliset toimenpiteet on tehty (toinen pelastusviranomainen voi myös tehdä ne samaan aikaan), onnettomuudesta tehdään pöytäkirja. Onnettomuudesta ilmoitetaan erilaisiin rekistereihin ja tilastoihin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Onnettomuuksia
- rikos, kuten väkivaltarikos
- tulipalo
- merionnettomuus
- luonnonkatastrofit
- maanjäristys
- tulva
- tornado
- tsunami
- tulivuorenpurkaus
- ihmisen aiheuttamat katastrofit
- rakenteiden romahtaminen joko tulen, räjähdyksen (terrorismi) tai huonon suunnittelun takia
- ilmaonnettomuudet
- liikenneonnettomuus
- hallinnollinen onnettomuuden tila, kuten terrorismi tai sotatila
[muokkaa] Henkilöonnettomuudet
Loukkaantuneille annetaan välitön ensiapu, jotta henkilövahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Kysymys on usein minuuteista. Loukkaantuneet kuljetetaan ambulanssilla sairaaloihin, ensiapuasemiin tai muihin terveydenhoitoa antaviin laitoksiin. Siellä vammoja voidaan diagnosoida tarkemmin ja antaa tarvittava hoito.
[muokkaa] Tulipalo
Tulipaloja on erilaisia, joita voi esimerkiksi olla: - rakennuspalot - liikennevälinepalot - maastopalot - kemikaalipalot jne
Palokunnilla on ennalta ohjeet kuinka toimitaan erilaisissa palotilanteissa. Esimerkiksi rakennuspaloissa pyritään selvittämään onko rakennuksessa henkiä vaarassa vai onko rakennus tyhjillään. Rakennus pyritään säästämään parhaan mukaan, mutta jos rakennus on ilmiliekeissä, ei ole välttämättä syytä ponnistella raskaasti vaan tärkeää on valvoa, ettei palo laajene maastoon tai toisiin rakennuksiin. Rakennuspalot (kuten maastopalotkin) saattavat vaatia useiden palokuntien yhteistyötä palopaikalla, koska veden kulutus on suuri. Myös miehistöä tarvitaan paljon. Tilannetta johtaa päivystävä pelastusviranomainen, joka on yleensä palomestari, tai muu päällystöhenkilö.
[muokkaa] Vedestä pelastaminen
Vedestä pelastamista on ainakin kahdenlaista: pintapelastus, sekä pelastussukellus. Pintapelastus kuuluu jokaiselle ensimmäisen lähdön palokunnalle (lähtöaika enintään 5 minuuttia). Pintapelastuksella tarkoitetaan uhrin pelastamista suoraan pinnalta tai välittömästi pinnan alta. Pintapelastuksessa on käytössä omat puvut, sekä apuvälineenä pintapelastuslauta. Pelastussukellus astuu kuvaan, jos /kun uhri on jo vajonnut pinnan alle, jolloin tehtävä ei enää ole pintapelastusta. Pelastussukeltajat ovat ainakin vakinaisissa palokunnissa, sekä myös joissakin VPK:issa ja PVPK:issa. Jos uhria ei löydy sukelluksessakaan, aloitetaan poliisin toimesta ns. naaraaminen, eli veneestä tiputetaan lankoja joiden päässä on koukkuja ja lopulta uhri tarttuu kiinni koukkuun ja hänet löydetään.
[muokkaa] Liikenneonnettomuudet
Maantieliikenteessä tapahtuvat onnettomuuksien pelastus kulkee seuraavasti: varoita, pelasta, jälkihoida. Hätäpuhelu ohajautuu alueen hätäkeskukseen, joka määrittää avun tarpeen ja suorittaa hälytyksen eri viranomaisille. Tieliikenneonnettomuudet voidaan jakaa seuraavasti: 1. Muu tieliikenneonnettomuus, tai -onnettomuuden uhka 2. Peltikolari (vain poliisi) 3. Tieliikenneonnettomuus, pieni 4. Tieliikenneonnettomuus, keskisuuri 5. Tieliikenneonnettomuus, suuri
Hätäkeskus hälyttää peltikolareihin yleensä ainoastaan poliisin. Jos onnettomuudessa on henkilövahinkoja tms. lähtee hälytykseen myös aluepelastuslaitoksen lähin palokunta. Näin menetellään pienissä, keskisuurissa ja isoissa. Sairaankuljetus tulee myös samoihin tilanteisiin. Jos potilaita on onnettomuudessa enemmän kuin yksi, lähetetään kohteeseen tarvittu määrä ambulansseja. Sama pätee myös palokunnan puolella: mikäli on kyseessä isompi onnettomuus, hälytetään kohteeseen myös apuvoimia naapuri palokunnista. Palokunta suorittaa kohteessa ajoneuvon syttymiseneston, liikenteenvaroituksen (mikäli poliisi ei ole kohteessa), avustaa sairaankuljetusta, irrottaa mahdollisen kiinni jääneen potilaan, sekä mahdollisissa palotilanteissa suorittaa sammutuksen.
On olemassa vielä mm: vesi-, maasto-, raideliikenne- ja ilmailuliikenneonnettomuuksia, sekä onnettomuus vaaroja (esim. ilmailuliikenneonnettomuus vaara pieni,keskisuuri,suuri)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Pelastustoimen tehtävät - Reaaliaikainen lista palokuntien hälytysluonteisista tehtävistä