Preeria
Wikipedia
Preeria on Pohjois-Amerikan keskiosissa Yhdysvalloissa ja Kanadassa sijaitseva alue, jolla kasvaa enimmäkseen ruohoa, pensaita ja muita matalia kasveja. Aluetta sanotaan myös "Suuriksi Tasangoiksi" - Great Plains. Preerian ydinalue on Mississippi-joen länsipuolisissa Yhdysvaltain osavaltioissa. Kanadassa preeriaa on Albertassa, Saskatchewanissa ja Manitobassa. Nimitys preeria (prairie) tulee ranskan kielen niittyä tarkoittavasta sanasta, aluehan kuului alun perin ranskalaisille siirtomaaisännille. Preeria on suurelta osalta otettu viljelykseen, asumiseen tai karjanhoitoon. Aikoinaan preerialla vaelteli suuria biisonilaumoja, jotka on sittemmin metsästetty pois.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Preeria
Pohjois-Amerikan preerialle on tyypillistä kylmeneminen etelästä pohjoiseen ja kuiveneminen idästä länteen. Näin preeria jakautuu ainakin kahteen vyöhykkeeseen, lyhyt -ja pitkäheinäpreeriaan. Sataisempi pitkäheinäinen preeria on tyypillinen preeria. Kosteammalla pitkäheinäpreerialla sateet ovat myös ennustettavampia kuin lyhytheinäpreerialla. Idässä on "metsäpreeriaa". Preeriakoirat ja kojootit olivat myös alueen eläimiä. Uudisraivaajat metsästivät niitä ja 200 vuodessa ottivat maan viljelykseen. Näin ollen alkuperäinen preeria on jäljellä vain luonnonsuojelualueilla. Pieniä preeria-alueita on myös itäisillä metsäalueilla ehkä intinaanien metsänhävitystoiminan aikoinaan aiheuttamina. Nämä preeriat ovat mahdollisesti intiaanien kaskeamalla synnyttämiä. Preerialla on usein paloja, jotka ovat ihmisten tai luonnon, esim salaman, aiheuttamia. Varsinkin kuivimmat preeria-aluet ovat uhanneet joskus kuivuuskausina aavikoitua ihmisen harjoittaman viljelyn takia. Preeria on ruohosto-kasvillisuustyyppiä joihin kuuluvat lauhkeat ruohoarot, savannit ja pensasarot, joille on yhteistä se, että kasvillisuus on pääosin ruohoa ja pensaita ja se, että ilmasto on lauhkea ja sademäärä keskinkertainen. Metsää kasvaa ruohostossa vain 5-10%:lla maa-alasta. Preerian kaltaisia maita ovat Venäjän ja Ukrainan arot ja Argentiinan Pampas.
[muokkaa] Preerian jako
Alue jaetaan Yhdysvalloissa joskus 100 pituuspiirin mukaan lyhytruohoiseen preeriaan (engl. shortgrass prairie) lännessä ja pitkäruohoiseen (engl. tallgrass prairie) idässä.
[muokkaa] Pitkäheinäpreeria
Preeria tarkoittaa yleensä pitkäruohoista preeriaa. Pitkäheinäpreeria on tyypillinen aro, siellä kasvaa C4-ruohoa ja intiaaniruohoa. Ruoho on yleensä 1,5-2 m korkeata, mutta joskus jopa 2,5-3 m. Pitkäheinäpreeria on sama kuin steppi, sademäärä keskimäärin 760-890 mm, jopa 510-1020 mm rajoissa. Esim. sademäärä 840 mm, josta 520 mm kasvukautena. Biomassaa eli kasviainetta maanpinnan yllä 0,425 g/m². Maannos yleensä ravinteikas mustamulta. Siellä kasvaa mm intiaaniruohoa ja C4-ruohoa. Luonnonvarainen pitkäruohoinen preeria jolla on harvinaisuus, koska alue on hyvin viljavaa. 99% pitkäheinäpreeriasta on nykyään viljeltyä ja luonnonvaraista pitkäheinäpreeriaa on jäljellä vain satoja neliökilometrejä. Pitkäheinäpreeria ulottuu Texasista Minnesotaan ja Manitobaan. Preeriapalot olivat luonnonvaraiselle preerialla tavallisia. Pitkäheinäpreerialla on metsäsaarekkeita ja metsää vain 5-10% maa-alasta.
[muokkaa] Lyhytheinäpreeria
Läntisellä lyhytheinäpreerialla laiduntavat nykyään karjalaumat. Nykyään viljellään laajalti korkeaa heinää kasvavaa preeriaa ja 600-1000 km:n levyistä lyhytheinäpreeriaa käytetään karjatalouteen. Lyhytheinäpreerialla sataa n. 260-640 mm/v eli vähemmän kuin pitkähainäpreerialla, mutta kasvillisuuteen vaikuttaa siellä myös niukkaravinteisuus.
