Pudasjärven lentokenttä

Wikipedia

Purjekone Pudasjärven lentokentällä

Pudasjärven ilmailukeskus sijaitsee kantatien 78 varrella, noin viisi kilometriä Pudasjärven kuntakeskuksesta Rovaniemen suuntaan. Noin 1,5 kilometrin etäisyydellä ilmailukeskuksesta sijaitsevat mm. ammattioppilaitos, leirintäalue, huvikeskus, ja hirsitalotehdas Kontiotuote Oy. Lentopaikan lähiympäristössä Jyrkkäkoskella ovat myös paikkakunnan virkistys- ja vapaa-aikapalvelut, mm. valaistut kuntoradat ja hiihtoladut, hyppyrimäet ja hevostallit. Ilmailukeskuksella on oma purjelentoalue G41, joka on Euroopan suurimpia.

[muokkaa] Yleistä

Lentopaikan korkeus

121 m merenpinnasta

Lentopaikan mittapiste

N 65° 24` 06"
E 26° 57` 02"

Kiitotie 26/08

suunta Itä-länsi
pituus (kynnysten väli) 2 000 m
päällystetty pituus 2 120 m
päällystetty leveys 55 m

Kiitoalue

pituus 2120 m
tasattu leveys 150-250 m
nurmetettu n. 35 ha

Kiitotien pää

länsipään pituus n. 350 m
länsipään leveys 55 m
itäpään pituus n. 270 m
itäpään leveys n. 80 m

Asemataso

päällystetty 100x130 m

Yhdystie

pituus 170 m
leveys 35 m

[muokkaa] Historia

Pääosa lentopaikka-alueesta on kuulunut Pudasjärven kunnan vuodesta 1917 lähtien omistamaan Törrön tilaan.

Kenttä on rakennettu toisen maailmansodan aikana. Kentällä on ollut neljä erisuuntaista, noin 500–900 metrin pituista sorapintaista kiitotietä. Kenttää käytti saksalainen Kommando Flughafenbereich 27/III Rovaniemi varatukikohtanaan. Maahan kaivetut lentokoneitten sirpalesuojat ovat edelleen nähtävissä maastossa.

Suomen valtio lunasti alueen 10.lokakuuta 1944 annetun lain mukaisesti käytettäväksi puolustustarkoituksiin lentokenttäalueena.

Sodan jälkeen kenttä jäi käyttämättömäksi ja se vuosien mittaan metsittyi. Oulun Ilmailukerho sai 1950-luvulla Puolustusministeriöltä luvan käyttää kenttää kerhonsa harrastustoimintaan. Ilmailukerho raivasi ja kunnosti kenttää harrasteilmailun vaatimusten mukaiseksi.

Toimintaansa varten kerho rakensi alueelle kerhorakennuksen, lentokonekatoksen, majoittumistilat sekä Kivarinjoen rantaan rantasaunan.

Toiminnan laajetessa ja muidenkin kuin kerholaisten tultua kentän käyttäjiksi, Ilmailuhallitus (Ilmailulaitos) vaati kenttää hyväksyttäväksi yleiseksi lentopaikaksi. Ilmailuhallitus suoritti tätä koskevan tarkastuksen 20.syyskuuta 1983.

Kentälle laadittiin Pudasjärven kunnan toimesta parantamissuunnitelma, joka lähetettiin lausunnolle mm. Puolustusministeriöön. Tätä voidaan pitää osaltaan yhtenä alkusysäyksenä uuden kentän rakentamiselle.

Nykyisen kentän suunnittelu käynnistyi useiden vaiheiden kautta 10.heinäkuuta 1984 järjestetyn neuvottelun jälkeen. Neuvottelussa olivat edustettuina Pudasjärven kunnan lisäksi Puolustusministeriö, Ilmavoimien esikunta ja Ilmailulaitos.

Samalla Puolustusministeriö hankki omistukseensa lisäalueita, jolla mahdollistettiin nykyisten mitoitusten mukaisen kentän rakentaminen. Suunnitelma sisälsi 2 500 metrin pituisen kiitotien rakentamisen kiitotieluokituksen mukaisine suoja- ja esterajoituksineen, asematason, yhdystien, ja ympärysaidan sekä sotilasilmailun hälytyspaikkoja.

Monien vaiheiden jälkeen Työministeriö myönsi tarvittavan määrärahan Liikenneministeriölle käytettäväksi Pudasjärven lentokentän rakentamiseen. Rakentajana toimi Ilmailulaitos. Kentän rakentaminen alkoi talvella 1988–1989 ja kenttä valmistui vähäisiä viimeistelytöitä lukuun ottamatta syksyllä 1990.

Kiitotie rakennettiin suunnitellun 2 500 metrin sijaan 2 000 metrin pituisena, sekä 45 metrin levyisenä. Mukaan lukien kiitotien pääty- ja reuna-alueet on päällystetty pituus 2 120 metriä ja päällystetty leveys 55 metriä. Asematason koko on 110 metriä x 80 metriä ja yhdystie on kooltaan 200 x 22 metriä. Uuden kentän avajaiset pidettiin 31.elokuuta 1991.

Rakentamisaikainen toimistorakennus jätettiin ns. asemarakennukseksi joka nykyisin toimii lähinnä harrasteilmailun lennonvalmistelutilana.

Vuoden 2002 aikana Pudasjärven kaupunki rakensi Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen tuella lentokenttävaloja sekä mittarilentolaitteita varten laiterakennuksen. Vuonna 2003 valmistui kaapeliputkitukset kenttävaloille.

[muokkaa] Nykyinen käyttö

Sotilasilmailun osalta Lapin lennosto käyttää lentopaikkaa vuosittain koulutuksiin ja harjoituksiin. Lennosto kehittää jatkuvasti omalta osaltaan myös lentopaikan varustusta.

Siviili-ilmailu käyttää lentopaikkaa lähinnä harrastus- ja koulutustoimintaan. Käyttäjinä ovat pääosin lähialueiden ilmailu- ja laskuvarjokerhot. Pääkäyttäjänä on Oulun Ilmailukerho. Harrastustoimintoja ovat purjelento, moottorilento, riippuliidinlento, ultralento, laskuvarjohyppy ja lennokkien lennätys. Harrastus painottuu purjelentoon, jolle paikalliset ilmasto- ja lentopaikkaolosuhteet tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet.

Koulutustoiminta painottuu ilmailukerhojen järjestämään purjelentokoulutukseen. Moottorilentokoulutus on vähäistä, johtuen mm. kouluttajaresurssien puutteesta.

Ansiolentotoimintoja ovat mm. geologinen ym. tutkimus, ilmakuvaus, riistalaskenta, yleisölennätys, ym.

Operaatioita (nousuja ja laskuja) on vuosittain n. 7 000 – 10 000 kpl.

[muokkaa] Varalaskupaikka

Kantatien 78 parantamisen yhteydessä Tielaitos rakensi tielle 1,5 kilometrin pituisen nousutien (varalaskupaikan) noin kahden kilometrin etäisyydelle kiitotien länsipäästä. Samalla Tielaitos rakensi Lapin lennoston kanssa tekemällään sopimuksella myös rullaustieyhteyden länsipään hälytyspaikoilta kantatielle.

[muokkaa] Lentäjänmaja

Lentäjänmaja Pudasjärven lentokentän kupeessa

Pudasjärven kaupunki rakensi Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen tuella kerrosalaltaan 317 m²:n suuruisen koulutus- ja majoitustilarakennuksen asematason eteläpuolelle. Rakennuksessa on 30 hengen kokous- ja koulutustila, 7 kappaletta 3–5 hengen huoneita, sauna ja keittiö, jossa ruokailu- ja ruoanvalmistusvälineet 30 hengelle.