1944

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] tammikuu - maaliskuu

2. tammikuuta – Berliinin suurpommitus.
4. tammikuuta – Taistelu Monte Cassinosta alkoi.
22. tammikuuta – Liittoutuneiden operaatio Shingle, maihinnousu Italian Anzioon alkoi.
27. tammikuuta – Saksalaisjoukot karkotettiin Leningradin läheltä.
30. tammikuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Marshallsaarten Majurolle.
6.–7. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten ensimmäinen pommitusyö.
16.–17. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten toinen pommitusyö.
26.–27. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten kolmas pommitusyö.
29. helmikuuta – Suomen ensimmäinen valtionhoitaja ja kolmas tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud kuoli.
29. helmikuuta – Operaatio Brewer: Kenraali Douglas MacArthurin johtamat joukot nousivat maihin Amiraliteettisaarilla.
18. maaliskuuta – Operaatio Margarethe: Saksalaiset miehittivät Unkarin. Maahan asetettiin saksalaismielinen Döme Sztójayn hallitus.

[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu

18. toukokuuta – Saksalaiset vetäytyivät Monte Cassinosta ja liittoutuneet valtasivat sen 20 000 henkeä vaatineiden taistelujen jälkeen.
4. kesäkuuta – USA:n laivasto kaappasi saksalaisen U-505:n. Tämä oli ensimmäinen kerta sitten 1800-luvun kun Yhdysvaltain laivasto on saanut vallatuksi vihollisaluksen.
5. kesäkuuta – Liittoutuneet saapuivat Roomaan. Se oli ensimmäinen vallattu Akselivaltojen pääkaupunki.
5. kesäkuuta – Yli 1 000 pommikonetta pudotti 5 000 tonnia pommeja Atlantin rannikolle maihinnousun valmistelussa.
6. kesäkuuta – Normandian maihinnousu käynnistyi, 155 000 sotilaan suuruinen Liittoutuneiden osasto nousi maihin Normandiassa Ranskassa.
9. kesäkuuta – Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksen Suomea vastaan Kannaksella.
10. kesäkuuta – 642 ihmistä surmattiin Oradour-sur-Glanein verilöylyssä Ranskassa.
13. kesäkuuta – Ensimmäinen V-1-hyökkäys Englantiin.
15. kesäkuuta – Yhdysvaltain joukot nousivat maihin Saipanilla.
17. kesäkuuta – Islanti julistautui itsenäiseksi Tanskasta.
22. kesäkuuta – Operaatio Bagration: Neuvostoliiton suurhyökkäys, joka johti lopulta Saksan keskisen armeijaryhmän tuhoon.
25.6.–10.7. – Jatkosodan Tali-Ihantalan taistelu.

[muokkaa] heinäkuu - syyskuu

9. heinäkuuta – Britit ja kanadalaiset valtasivat Caenin.
12. heinäkuuta – Eino Ripatti sai Mannerheim-ristin ritarin arvon.
18. heinäkuuta – Hideki Tojo erosi Japanin pääministerin paikalta sotaponnistelun epäonnistumisten vuoksi.
20. heinäkuuta – Adolf Hitler selvisi Claus von Stauffenbergin johtamasta murhayrityksestä.
21. heinäkuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Guamilla.
21. heinäkuuta – Espoon Lahnuksessa mitattiin Suomen kaikkien aikojen suurin vuorokautinen sademäärä 198 mm.
1. elokuuta – Risto Ryti erosi presidentin virasta. Eduskunta valitsi Mannerheimin Suomen presidentiksi (4. elokuuta).
1.–2. lokakuuta – Varsovan kansannousu Puolassa.
12. elokuuta – Liittoutuneet valtasivat Firenzen.
15. elokuuta – Operaatio Dragoon: Maihinnousu Etelä-Ranskassa Cannesin ja Toulonin välillä.
23. elokuuta – Romania solmi aselevon Liittoutuneiden kanssa ja julisti sodan Saksalle kuningas Mihain vallankaappauksen jälkeen.
24. elokuuta – Liittoutuneet vapautti Pariisin.
29. elokuuta – Unkarin valtionhoitaja Miklós Horthy erotti Sztójayn hallituksen ja aloitti neuvottelut Neuvostoliiton kanssa.
2. syyskuuta – Liittoutuneiden joukot saapuivat Brysseliin.
4. syyskuuta – Suomi lopetti sodankäynnin kello 07:00. Hallitus tiedotti suhteiden katkaisemisesta Saksaan.
4. syyskuuta – Brittien 11. panssaroitu divisioona saapui Antwerpeniin.
5. syyskuuta – Neuvostoliitto julisti sodan Bulgarialle.
8. syyskuuta – Lontooseen osui ensimmäinen V-2-ohjus.
11. syyskuuta – Pohjoiset ja eteläiset Liittoutuneiden joukot Ranskassa tapasivat Dijonin lähellä.
17. syyskuuta – Operaatio Market Garden alkoi.
19. syyskuuta – Neuvostoliiton ja Suomen aselepo. Jatkosota päättyi.
28. syyskuuta – Suomalaisten ja saksalaisten ensimmäinen yhteenotto Pudasjärvellä. Todellinen Lapin sota alkoi.

[muokkaa] lokakuu - joulukuu

9. lokakuuta – Pääministeri Winston Churchill ja Neuvostoliiton päämies Josif Stalin aloittivat yhdeksänpäiväisen konferenssin Moskovassa Euroopan tulevaisuudesta.
10. lokakuuta – Neuvostoarmeija ylitti Saksan rajan Itä-Preussissa.
15. lokakuuta – Unkari solmi aselevon Liittoutuneiden kanssa.
16. lokakuuta – Unkarin Miklós Horthy pakotettiin eromaan. Valtaan nostettiin fasistinen Nuoliristi-ryhmä.
18. lokakuuta – Volkssturm muodostettiin Hitlerin ohjeiden mukaan.
20. lokakuuta – Neuvostojoukot ja Jugoslavian partisaanit valtasivat Belgradin.
21. lokakuuta – Aachen oli ensimmäinen liittoutuneiden valtaama Saksan kaupunki.
23. lokakuuta – Leytelahden taistelu Filippiineillä alkoi.
29. lokakuuta – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto perustettiin.
6. marraskuuta – Suojeluskunnat määrättiin lopetettaviksi Suomessa.
7. marraskuuta – Franklin D. Roosevelt voitti haastajansa Thomas E. Deweyn ja hänet valittiin ensimmäisenä ja ainoana Yhdysvaltain presidenttinä neljännelle kaudelle.
12. marraskuuta – Taistelulaiva Tirpitz upposi RAF:n hyökkäyksessä Norjassa.
22. marraskuuta – William Lyon Mackenzie King toteutti asevelvollisuuden Kanadassa, mikä johti poliittiseen kriisiin.
22. marraskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot valtasivat Metzin.
23. marraskuuta – Lotta Svärd -järjestö määrättiin lopettavaksi.
24. marraskuuta – 88 USAF:n konetta pommitti Tokiota ensimmäisen kerran maatukikohdista idästä.
3. joulukuuta – Vapautetussa Kreikassa alkoi sisällissota kommunistien ja rojalistien välillä.
16. joulukuuta – Saksa aloitti Ardennien hyökkäyksen länsirintamalla.
17. joulukuuta – Malmédyn verilöyly.
29. marraskuuta – Albania vapautui miehityksestä.
30. joulukuuta – Kreikan kuningas George II luovutti vallan sijaishallitukselle ja jätti valtaistuimen tyhjäksi.
31. joulukuuta – Unkari julisti sodan Saksalle.