Pulla
Wikipedia
Pulla eli nisu eli vehnänen on yleensä vehnäjauhoista, kananmunista, sokerista, nesteestä (joko maidosta, vedestä tai molemmista), suolasta ja voista tai margariinista valmistettu hiivalla kohotettu makea leivonnainen. Pullataikina maustetaan usein kardemummalla ja ruotsalaisen perinteen mukaan sahramilla. Usein taikinaan lisätään myös rusinoita, etenkin jos tehdään pitkopullaa. Pullataikinasta voi leipoa pikkupullien, pitkojen ja korvapuustien lisäksi myös piirakkaa. Pulla on perinteinen herkku ja kahvipöydän anti, mutta se liittyy kiinteästi myös erilaisiin juhliin, kuten esimerkiksi laskiaiseen kermavaahdolla ja mantelimassalla tai hillolla täytettynä.
Pullaa kutsuttiin ennen vehnäleiväksi. Pullaa arvostettiin, koska sitä oli varaa syödä vain harvoin, kuten pidoissa, juhannuksena ja jouluna.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Pullatyypit
[muokkaa] Pikkupulla
Usein pelkäksi pullaksi kutsuttu sämpylänmallinen vehnänen, jonka päälle voidaan laittaa koristeeksi raesokeria.
[muokkaa] Laskiaispulla
Laskiaisen tienoilla syötävä halkaistu pulla, jonka täytteenä on kermavaahtoa, mantelimassaa ja/tai hilloa. Pullan päälle voidaan ennen paistoa laittaa koristeeksi reasokeria tai mantelilastuja.
[muokkaa] Voisilmäpulla
Sama kuin pikkupulla, mutta keskelle tehtyyn koloon laitetaan voita ja sokeria, jotka uunissa sulaessaa imeytyvät pullaan, pitäen ytimen mehevänä.
[muokkaa] Korvapuusti ja kanelikierre
Korvapuusti on pullataikinasta leivottu leivonnainen, joka on maustettu kanelilla ja sokerilla. Taikinasta muotoillaan levy, jonka päälle levitetään vähän rasvaa, ja sitten ripotellaan kanelia ja sokeria. Maustettu levy kääritään rullalle ja leikataan muutaman sentin levyisiksi paloiksi. Jokaista palaa painetaan päältä poikittaisilla pikkurilleillä niin, että leikatut syrjät tursahtavat sivuille kauniiksi kierrekuvioiksi. Mikäli korvapuustille ei tehdä korvia tai se paistetaan kierrekuvio ylöspäin, pullaa tulisi nimittää kanelikierteeksi.
Kansallista korvapuustipäivää vietetään maassamme 4. lokakuuta, ensimmäisen kerran vuonna 2006. Päivän vietto on meille alun perin Ruotsista lainattu perinne.
[muokkaa] Pullapitko
Pullapitko tai pitko on letittämällä tehty koristeellinen pulla, joka pantiin esille kokonaisena ja josta leikattiin kullekin syöjälle viipale. Suuresta pitkosta voitiin tehdä myös kranssinmuotoinen. Pitkon voi valmistaa tavallisesta pullataikinasta ja sen päälle ripotellaan usein koristeeksi mantelilastuja, raesokeria tai kuivattuja hedelmiä.
Kuivahtaneesta pitkosta voi kuivattaa korppua tai valmistaa muita jälkiruokia, kuten pappilan hätävaraa tai köyhiä aristokraatteja (ranskanleivästä valmistettujen köyhien ritareiden parempi versio).
[muokkaa] Pullapohjaiset piirakat
Esimerkiksi rahka- tai mustikkapiirakka voidaan tehdä muropohjan sijaan pullapohjalle. Tällöin piiras tehdään joko piirasvuokaan tai koko tavallisen uuninpellin kokoiseksi.
[muokkaa] Kulitsa
Venäläinen ortodoksiperinteeseen kuuluva pääsiäisherkku.
