Qinghai

Wikipedia

青海省 (Qīnghǎi shěng)
maakunta lyhenne: 青 (qīng)
Pääkaupunki	Xining
Pinta-ala - Yhteensä - % Kiinan pinta-alasta - % vettä	Sijalla 4 720 000 km² 7,5 % X,XX %
Väkiluku - Yhteensä (2001) - % Kiinan väkiluvusta - Tiheys	Sijalla 31 5 180 000 0,41 % 7,2/km²
BKT - Yhteensä (vuosi) - % Kiinan BKT:sta - BKT/asukas	Sijalla 29 34 mrd. RMB 0,33% 6520 RMB
Hallinnollinen asema	Maakunta (省)

Qinghai (青海, pinyin: Qīnghǎi) on maakunta Kiinassa.

[muokkaa] Historia

Qinghain maakuntarajat ovat varsin uutta alkuperää, sillä se määritettiin maakunnaksi vasta 1928. Suurin osa on aikoinaan kuulunut tiibetiläiseen Amdo-maakuntaan, tosin kaakkoisosat ovat olleet tiibetiläistä Kham-maakuntaa ja koillisosat kiinalaista Gansua. Tiibetiläiset pakolaisjärjestöt laskevatkin Qinghain kuuluvaksi etniseen Suur-Tiibetiin. Qinghai ei kuitenkaan ole kuulunut suoraan dalai-laman hallinnon alla olleeseen alueeseen. Nykyinen, 14. dalai-lama Tenzin Gyatso on syntynyt Qinghaissa, samoin vuonna 1989 kuollut 10. panchen-lama Choekyi Gyaltse.

[muokkaa] Maantiede

Suurin osa Qinghaista kuuluu Qinghain-Tiibetin ylänköön, joka on maailman korkein ylänkö. Monet Kiinan suurista joista lähtevät Qinghaista, mm. Jangtse ja Keltainenjoki, sekä Vietnamiin virtaava Mekong. Pääkaupunki Xining sijaitsee idän jokilaaksoissa ja on perinteisesti kuulunut Gansun maakuntaan.

Keskellä Qinghaita sijaitsee suola-aavikko nimeltä Tsaidam (nimi mongolia, tarkoittaa suola-aavikkoa), jolla asustaa jonkin verran mongolialkuperää olevia paimentolaisia.

[muokkaa] Talous

[muokkaa] Väestöryhmät

Qinghai on yksi Kiinan etnisesti kirjavimmista maakunnista; han-kiinalaisia väestöstä on vain hiukan yli puolet. Han-asutus on keskittynyt maakunnan itäosien jokilaaksoihin. Alueen han-kiinalaiset jakautuvat kahteen ryhmään: seudulla jo vuosisatoja asuneeseen, Kiinan luoteismurretta puhuvaan ryhmään ja viime vuosikymmenten aikana alueelle siirrettyihin uusiin muuttajiin (pääosin pekingin murteen puhujia). Alueella jo pitkään asuneet, omaksi vähemmistökansakseen katsottavat hui-kiinalaiset puhuvat myös luoteismurretta, mutta heidät erottaa han-kiinalaisista uskonto: huit ovat muslimeita.

Muita kansoja Qinghaissa ovat mm. mongolit, tiibetiläiset, kašakit (Xinjiangista), salaarit, tut ja bonanit. Suurin etninen kirjo löytyy itäosista: Xiningin kaupungin ympärillä puhutaan noin 40 kieltä, jotka kuuluvat neljään eri kieliryhmään.

Qinghai on myös uskonnollisesti varsin kirjava. Merkittävimmät uskonnot ovat tiibetiläinen buddhalaisuus, islam ja kiinalainen kansanusko (sisältää aineksi taolaisuudesta).

[muokkaa] Kulttuuri

Qinghai on neljän suuren kulttuurin risteyspaikka: siellä sekoittuvat kiinalainen, tiibetiläinen, mongolialainen ja turkmenistanilainen kulttuuri.

Nykyisistä kieliryhmistä kiinalaiset ovat Qinghain varhaisimpia. Kiinalaista asutusta alueella on ollut yli 2000 vuotta. Tätä aiemmat kielet ovat nykyisin tuntemattomia. Ikivanhaa kiinalaista murretta Qinghaissa ei kuitenkaan ole, vaan puhuttava kieli on luoteismandariinia.

Qinghaissa vallitsee harvinainen kieliliitto, jossa täysin erilaiset kielet lainaavat piirteitä toisistaan pitkän rinnakkaiselon vaikutuksesta.

[muokkaa] Matkailu

Qinghaijärvi avaruudesta, marraskuu 1994.

Qinghaissa on lukuisia merkittäviä buddhalaisia temppeleitä ja luostareita, joista tunnetuin on Xiningin lähistöllä sijaitseva Kumbumin luostari. Qinghai kiinnostaa myös monia luontomatkailijoita, mutta harvan asutuksen ja vaikeakulkuisen maaston vuoksi matkailu voi olla vaarallista varsinkin ilman paikallista opasta.