Röyttä

Wikipedia

Tämä artikkeli kertoo Tornion satamasta ja saaresta. Samannimisestä saaresta Iin edustalla kertoo artikkeli Iin Röyttä.

Röyttä Tornion Röyttä
[[Kuva:\|220px]]

Väkiluku
Pinta-ala
Sijainti
Kunta	Tornio
Hallintoalue
Valtio
Tärkeimmät kielet
Saariryhmä
Suurin kaupunki
Asutuskeskukset

Röyttä on saari, satama ja teollisuusalue Tornion kaupungin edustalla Tornionjoen suulla Perämerellä. Saareen on sekä maantie- että rautatieyhteys. Röyttässä sijaitsevat muun muassa Tornion satama, tulli sekä Outokumpu Oyj:n terästehdas.

[muokkaa] Röyttän historiaa

Noin 300 jaa. alkoi Sellö, myöhemmin Junkkala, nousta meren pinnan yläpuolelle ja noin vuonna 1300 se oli jo Alatornion edustalla oleva ulkosaari. Röyttän niemi nousi vedestä viimeksi. Henkiveroa vuonna 1660 maksoi tällä saarella Sellön tilalla vanhemmat (2), 1 poika, 1 miniä ja 1 renki. 1678 Sellö oli kruunun omistama ja se oli vuokrattu Lauri ja Erkki Hannunpojalle Limingasta. Sellö/Puuluoto-talolle oli vuoden 1765 veroluettelossa merkitty 1/2 manttaalia. Tilan omisti torniolaiset porvarit 1795-1824 ja lopuksi se joutui Tornion kaupungin omistukseen 1825.

Torniolaiset P. Govenius ja C. W. Berg sekä oululaiset J. W. Snellman ja F. Granberg perustivat 1862 Tornion Höyrysaha Oy:n Röyttään. Enimmillään sahalla oli töissä 500 henkeä vuonna 1905. Tältä Röyttän asutuksen "kulta-ajalta" on peräisin Röyttän Jymyä ja Suomea edustaneen Ville Pörhölän olympia-kultamitali kuulantyönnössä Antwerpenistä vuodelta 1920. Sahan toiminta loppui ankaraan tulipaloon vuonna 1928, jolloin saha ja asunnot tuhoutuivat. Toisen maailmansodan loppuvaiheessa 1944 sota pyyhkäisi Röyttän yli Röyttän maihinnousun muodossa.

Pietarsaarelaiset Ingvar ja Ragnar Nars perustivat uuden sahan Röyttään vasta 1951. Sahalle rakennettiin pistoraide, maantie kunnostettiin ja satamaa ruopattiin. Henkilöjunaliikenne alkoi 1954. Rauma-Repola osti Röyttän sahan 1962, jolloin siitä tuli maamme suurin vientisaha ja se teki tuotantoennätyksensä vuonna 1982. Röyttään kehittyi tänä aikana asukasyhdyskunta kauppoineen ja kouluineen. Saha lakkautettiin 1985.

Uusi käänne Röyttän historiassa oli tapahtunut jo 1960-luvun puolivälissä, kun Outokumpu oli päättänyt aloittaa Keminmaan kromi malminsa jalostamisen ferrokromiksi Junkkalanniemen 130 hehtaarin maa-alueellaan. Sitten seurasi II terässota (I oli Rautaruukin sijoittaminen) ruostumattoman teräksen tehtaan sijoittamisesta ja Tornio voitti sen. Terästehdas aloitti vuonna 1976 ferrokromitehtaan vieressä Röyttässä. Tehdas on kolmenkymmenen toimintavuotensa aikana kehittynyt maailman mittakaavan tehtaaksi. Viimeisinä vuosikymmeninä asutus on vähitellen poistunut kokonaan Röyttän alueelta ja koulukin lopetettiin vuonna 1995. Alueesta on syntynyt täysin Outokummun teollisuusalue. Satama muodostaa yhden kokonaisuuden tuotantolaitosten kanssa. Lähin asutus sijaitsee Puuluodossa n. 3 km tehtaista.