Reidar Särestöniemi
Wikipedia
Reidar Särestöniemi (14. toukokuuta 1925, Kittilä – 27. toukokuuta 1981, Kittilä) oli tunnetuimpia lappilaisia kuvataiteilijoita.
Reidar Särestöniemi syntyi Kittilän Kaukosen kylässä maanviljelijä Matti Enok Kaukosen ja hänen vaimonsa Alma Alina o.s. Andersenin seitsemänlapsisen perheen nuorimpana. Perhe hankki toimeentulonsa maanviljelyksen ja poronhoidon avulla. Särestöniemi opiskeli Suomen Taideakatemiassa Helsingissä vuosina 1947–1952 ja Ilja Repin -instituutissa Leningradissa 1956–1959, mutta asui ja loi muuten kotitilallaan Kittilässä.
Leningradista palattuaan Särestöniemi piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Helsingissä. Tämän näyttelyn myötä hänen taiteilijanuransa lähti nousuun. 1960- ja 1970-luvuilla hän tuli tunnetuksi suurista ja värikylläisistä Lappi-aiheisista maalauksistaan. Reidar Särestöniemelle myönnettiin taiteilijaprofessorin arvonimi vuonna 1975. Taiteilijan ateljee paloi 31. joulukuuta 1977. Viereinen taidegalleria onnistuttiin kuitenkin suojelemaan, kun palokunta työskenteli 20 asteen pakkasessa yhdeksän tuntia.lähde? Suvun tila sekä Reima ja Raili Pietilän Särestöniemelle suunnittelemat galleria- ja ateljeetilat toimivat nykyisin museona.
Reidar Särestöniemen taiteen lähtökohtana olivat Lapin luonto sekä maakunnan ihmiset ja uskomukset. Hän sai mainetta pohjoisena mystikkona, mutta ammensi myös eurooppalaisen modernismin nimiltä, venäläisestä taiteesta ja jopa esihistoriallisista luolamaalauksista.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Marjut Aikio ja Matti Aikio: Särestö - taiteilijan koti, Minerva, Jyväskylä, 2005
- Juha Ilvas: Reidar Särestöniemen maailma, Art Fennica, Helsinki, 2000
- Rosa Liksom: Reitari - romaani, WSOY, Helsinki, 2002
- Brita Polttila: Reidar. Muistiinmerkintöjä Reidar Särestöniemen elämästä, Tammi, Helsinki, 1985
