Rikkivety
Wikipedia
| Rikkivety | |
|---|---|
| Muita nimiä | Vetysulfidi Divetysulfidi Sulfaani |
| CAS-numero | 7783-06-4 |
  |
|
| Molekyylikaava | H2S |
| Moolimassa | 34.082 g/mol |
| Ulkomuoto | Väritön kaasu |
| Sulamispiste | -82,30°C (190,85 K) |
| Kiehumispiste | -60,28°C (212,87 K) |
| Tiheys | 1,363 kg/m3, kaasu |
| Liukoisuus veteen | 0,25 g/100 ml (40°C) |
Rikkivety (H2S) on myrkyllinen, mädälle kananmunalle tuoksuva kaasu. Toisin kuin lähisukulaisensa vesi se palaa, muodostaen rikkidioksidia ja vettä. Rikkivety on erittäin pahanhajuista jo pieninä pitoisuuksina, mutta turruttaa hajuaistin nopeasti ja voi siten aiheuttaa huomaamatta hengenvaaran huonosti ilmastoiduissa tiloissa. Rikkivedyn myrkyllisyys on verrattavissa vetysyanidiin; se estää soluhengitykseen osallistuvien entsyymien toiminnan.
Yleensä laboratoriokäyttöön tarkoitettu rikkivety valmistetaan reagoittamalla keskenään rautasulfidia ja laimeaa rikkihappoa.
FeS(s)+H2SO4(aq) –> H2S(g)+FeSO4(aq)
Rikkivetyä voi syntyä vaarallisia määriä, jos alkaliseen vetysulfidiliuokseen sekoittuu happoa:
NaHS(aq)+H2SO4(aq) –> H2S(g)+NaSO4(aq)
