Risto Orko
Wikipedia
Risto Eliel William Orko (vuoteen 1933 Nylund, 15. syyskuuta 1899 – 29. syyskuuta 2001) oli suomalainen elokuvatuottaja sekä -ohjaaja.
Orko aloitti uransa Erkki Karun Suomi-Filmi-yhtiön palveluksessa vuonna 1933 elokuva Ne 45000 myötä. Hän työskenteli elokuvan tuotannossa apulaisohjaajana, toisena ohjaajana yhdessä Karun kanssa, tuottajana, leikkaajana, käsikirjoittajana sekä näyttelijänä.
1930-luvulla hän työskenteli Suomi-Filmin tuotantopäällikkönä, ja ehtikin tuottaa kaikkiaan 23 elokuvaa ensimmäisellä vuosikymmenellään elokuvateollisuudessa. Myös ohjauksia valmistui peräti kahdeksan kappaletta, joista mainittakoon Jääkärin morsian, joka keräsi kunnioitettavat 740 000 katsojaa Suomessa ja ensimmäisenä miljoonan katsojan rajan ylittänyt kotimainen elokuva, Siltalan pehtoori vuodelta 1934. Suomi-Filmi levitti elokuvia myös Yhdysvaltoihin asti, mikä oli harvinaista tuohon aikaan ja vielä harvinaisempaa nykypäivänä.
Vuonna 1945 Orkosta tuli Suomi-Filmin studion ylijohtaja. 1940-luvulla Orko ohjasi enää neljä elokuvaa, mutta tuotti 46 tuotantoa. Sotien päätyttyä Orkon ohjaamat elokuvat Aktivistit ja Jääkärin morsian kiellettiin yltiöisänmaallisina. Orko oli tehnyt myös yhteistyötä silloisen natsi-Saksan kanssa.
Vuosina 1950-1977 hän tuotti 46 elokuvaa. 1950-luvulla televisio oli käytännössä tappanut elokuvateollisuuden Suomessa. Hän jatkoi Suomi-Filmin parissa aina 1990-luvulle asti erilaisissa merkittävissä tehtävissä. Vuonna 1980 hän ohjasi yhtiön viimeisen näytelmäelokuvan, Za spichkamin (suomeksi Tulitikkuja lainaamassa).
Hän voitti vuonna 1966 ainoan Jussi-palkintonsa Tunteita-elokuvan tuottamisesta. Vuonna 1987 häntä muistettiin elämäntyö-Jussilla. Vuonna 1948 hän sai kauppaneuvoksen arvon.
Hän kuoli vuonna 2001 elettyään kaikkiaan 102 vuotta. Historiaan hän jäi yhtenä suomalaisen elokuvahistorian merkittävämpänä tuottajana ja ohjaajana.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kaksi haastattelua YLE.fi-sivustolla
| Nuorempi Yngve Svinhufvud |
Vanhempi Otto-Iivari Meurman |
