Ruvaslahti
Wikipedia
Ruvaslahti on kylä Pohjois-Karjalassa, Polvijärven kunnan itäosassa, Höytiäisen rannalla. Ruvaslahdelta Polvijärvelle on noin 20 kilometriä, Kolille noin 35 kilometriä ja Joensuuhun 60 kilometriä. Kylällä on asukkaita noin 300 ja kotitalouksia 120.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Ruvaslahden historia voidaan jakaa aikaan ennen Höytiäisen laskua ja Höytiäisen laskun jälkeen [1]. Ruvaslahden historia alkaa varsinaisesti vasta Höytiäisen laskun jälkeen. Ruvaslahden historia liittyy läheisesti myös Höytiäisen historiaan - Höytiäisen laskuun. [2], [3] Suurin osa nykyisen Ruvaslahden pinta-alasta on entistä järvenpohjaa.
Professori Veijo Saloheimon tutkimuksen mukaan vahimpana asuttuna paikkana (1640-1685), ennen Höytiäisen laskua, mainitaan Ruvasniemi. Ruvaslahdella vanhalle maalle aikoinaan rakennetut talot oli maarekisterissä merkitty Martonvaaran kylään kuuluviksi. Höytiäisen laskun jälkeen muodostetut tilat rekisteröitiin Ruvaslahden kylään kuuluviksi. Vesijättömaat kartoitettiin ensi kerran 1862. Virallisesti Ruvaslahden kylä merkittiin maarekisteriin 31.1.1962.
Höytiäisen laskun vaikutuspiiriin kuuluvista kunnista Polvijärvi hyötyi eniten järvenlaskusta ja sai 65 % vesijättömaata. Myöhemmin aina vuoteen 1962 jatkuneissa vesijättömaiden järjestelytoimityuksissa muodostettiin viisi maarekisterikylää, Kuljunlahti 98 tilaa, Ruvaslahti 149 tilaa, Kaijanlahti 169 tilaa, Rauanlahti 161 tilaa ja Niskaniemi 56 tilaa.
Ruvaslahdella on ollut parhaimmillaan 6 kauppaa. Apteekki toimi aina vuoteen 1923 saakka nykyisen koulun paikalla. Vuonna 1924 kunta osti paikan siihen rakennettiin Ruvaslahden koulu, joka valmistui 1925. Sotien jälkeen oli Ruvaslahdella myös Osuuspankin sivukonttori ja Osuuskaupan yhdeydessä postitoimisto.Ruvaslahden koulun oppilasmäärä oli ennen sotia toistasataa ja opettajien viisi. Väestön lisäys siirtolaisten tullessa sodan aikana ja sotien jälkeen aiheutti sen, että Ruvaslahden koulupiiri jaettiin kolmeen osaan, Varosen, Ruvaslahden ja Oriniemen koulupiireihin ja koulut toimivat kolmiopettajaisina. 1960-70 luvuilla alkoi voimakas muuttoliike Etelä-Suomen kaupunkeihin ja Ruotsiin. Työtilaisuuksien puuttuessa kotiseudulla nuoret hakeutuivat asutuskeskuksiin opiskelemaan tai työhön. Kun väestö väheni vajaaseen 400 asukkaaseen ja koulupiirit yhdistettiin takaisin entiselleen. Nykyisin kylällä toimii kaksiopettajainen koulu, jossa on oppilaita noin 30.
[muokkaa] Kylätoiminta
Ruvaslahden elinvoiman perustana on vahva maatalous. Sen rinnalle Ruvaslahdelle on viime vuosina tullut uutta innovatiivista yrittäjyyttä.
Kesällä Ruvaslahden asukasmäärä lähes tuplaantuu. Kesämökkejä Ruvaslahdella on yli 150.
Ruvaslahti on ollut edelläkävijä kylän yhteisissä toiminnoissa monella tavalla. Ruvaslahdella on toiminut vireä kyläyhdistus yli kaksikymmentä vuotta, vuodesta 1980.
Ruvaslahdelle perustettiin 1982 oma vesiosuuskunta. Vesiosuuskunnan rakennuttama vesilaitos ja vesijohtoverkosto oli ensimmäisiä maaseudulle siinä laajuudessa toteutettuja vesijohtoverkkoja Suomessa. Vesijohdon pituus oli suunniteltaessa 34 km. Nykyisin liittymiä on reilu 400.
Ruvaslahden kyläkoulu on säilynyt toiminnassa paljolti kyläläisten aktiivisen toiminnan ansiosta [4]. Kylällä on edelleen myös kauppa.
[muokkaa] Tietotupa
Ruvaslahti oli ensimmäisiä ellei peräti ensimmäinen tietotupa -hankkeessaan Suomessa. Hanke oli aikaansa edellä ja herätti kiinnostusta ympäri maailmaa. Näin kirjoitettiin Ruvaslahden telecottage tietotupa -hankeesta Australiassa: "The 'Village Voice' network was set up by the Ruvaslahti Telecottage in Finland to liaise between the hundreds of village committees spread across the country and the various government departments and agencies in Helsinki. Ruvaslahti was the most successful telecottage I visited in that it was self-sufficient yet servicing the needs of its own local community as well as serving the nation through the Village Voice." [5], [6]
[muokkaa] Matematiikan opetuskokeilu
Yksi uraauurtava avaus Ruvaslahdella on ollut myös matematiikan opetuskokeilu unkarilaisilla metodeilla. Perusteluna hankkeelle oli halu kehittää suomalaista matematiikan opetusta. Kansainvälisissä matematiikan oppimistulosten vertailussa Suomi sijoittui huonosti mutta Unkarilla taas on erittäin hyvä menestys. Syksyyn 2000 mennessä kokeilu oli laajentunut käsittämään kaikki Polvijärven kunnan peruskoulut. Tällä hetkellä metodia sovelletaan jo koko maassa. [7]
