Sarvivalas
Wikipedia
| Sarvivalas | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Piirros sarvivalaasta vuodelta 1883 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Sarvivalas (Monodon monoceros) on pohjoisilla merialueilla elävä valaslaji. Se on maailman pohjoisin nisäkäs ja sukunsa ainoa laji, joka elää pääasiassa pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Sarvivalas on sukunsa ainoa laji. Sarvivalaiden heimoonkaan ei kuulu kuin kaksi lajia, pyöriäinen ja maitovalas.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Uros painaa 1600 kg ja naaras 900 kg. Sarvivalas voi olla jopa 6,2 metriä pitkä. Sarvivalaan nahka on harmaanvihreän, mustan ja kermanvaalean täplikäs. Pää on valaan kokoon nähden pieni. Siinä huomio kiinnittyy tylppään kuonoon ja otsan isoon pullistumaan. Sekä koirailla että naarailla on yläleuassaan kaksi hammasta, mutta naaraalla ne eivät puhkea esiin. Koiraan vasen hammas kasvaa ulos huulesta suoraan syöksyhampaaksi, eli "sarveksi". Jäisen veden kylmyyttä vastaan sarvivalasta suojaa paksu ihrakerros.
[muokkaa] Levinneisyys
Sarvivalaita tavataan Pohjoisella Jäämerellä ja lähivesillä Kanadasta itään Venäjän pohjoisrannikolle asti. Alaskan ja itäisen Siperian vesillä laji on harvinainen. Satunnaisesti sarvivalaita vaeltaa Pohjois-Atlantillekin. Elinympäristönä rannikkovedet, valtameret ja jään peittämät merialueet.
[muokkaa] Elintavat
Sarvivalaiden ravintoa ovat kalat, mustekalat ja äyriäiset.
[muokkaa] Uskomuksia
Sarvivalasuroksen pitkä kierteinen syöksyhammas on pitänyt yllä uskoa tarujen yksisarviseen. Vuosisatojen ajan hammasta pidettiin yksisarvisen sarvena ja todisteena tämän taruolennon olemassaolosta. Vasta 1600-luvulla sarven todellinen alkuperä tuli yleiseen tietoon.
