Selim Palmgren
Wikipedia
Selim Palmgren (16. helmikuuta 1878, Pori – 13. joulukuuta 1951, Helsinki) oli suomalainen säveltäjä ja pianisti.
[muokkaa] Elämä
Palmgren syntyi Porissa vuonna 1878. Hän alkoi opiskella musiikkia Helsingin musiikkiopistossa syksyllä 1895. Vuonna 1899 Palmgren muutti Saksaan opiskelemaan Ferruccio Busonin johdolla. Vuonna 1910 sai ensiesityksensä Palmgrenin ainoa ooppera, Daniel Hjort. Pian tämän jälkeen Palmgren meni naimisiin oopperalaulaja Maikki Pakarisen kanssa. Pariskunta asui vuosina 1914–1915 Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. Hän opiskeli myös Yhdysvalloissa. Palmgrenin vaimo kuoli vuonna 1929 aivohalvaukseen. Vuonna 1930 hän solmi uuden avioliiton Minna Talwikin kanssa. Vuodesta 1939 lähtien Palmgren oli Sibelius-Akatemiassa sävellyksen professorina.
[muokkaa] Musiikki
Palmgren sävelsi pianolle yli kolmesataa kappaletta. Lisäksi hän sävelsi mm. kuoroteoksia, 5 pianokonserttoa sekä oopperan Daniel Hjort (1910).
Palmgrenin tuotannossa on vaikutteita mm. impressionismista. Aikalaiset kutsuivat häntä "Pohjolan Chopiniksi", ja hänen pianotuotantonsa onkin monipuolinen. Osa pianoteoksista on sarjoja, osa yksittäiskappaleita. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat mm. "24 etydiä" (op. 77), "Kevät" (op. 27), "Preludit" (op. 17), "Kolmikohtauksinen nokturno" (op. 72) ja "Nuoruus" (op. 28). Ainoa teos kahdelle pianolle on "Naamiaiset" (op. 36).
Selim Palmgren jatkoi säveltämistä vanhoille päivilleen asti, ja "Sonatina" (op. 113) on vuodelta 1951. Säveltäjä kuoli Helsingissä saman vuoden joulukuussa.
