Sibelius-Akatemia
Wikipedia
|
|
| Perustettu | 1882 |
|---|---|
| Tyyppi | Julkinen |
| Rehtori | Gustav Djupsjöbacka |
| Opiskelijoita | 1 700 |
| Sijainti | Helsinki, Suomi |
| Kotisivu | http://www.siba.fi |
Suomessa toimivat yliopistot:
Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsinki
Helsingin yliopisto, Helsinki
Joensuun yliopisto, Joensuu
Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä
Kuopion yliopisto, Kuopio
Kuvataideakatemia, Helsinki
Lapin yliopisto, Rovaniemi
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lappeenranta
Oulun yliopisto, Oulu
Sibelius-Akatemia, Helsinki
Svenska handelshögskolan, Helsinki
Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki
Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere
Tampereen yliopisto, Tampere
Teatterikorkeakoulu, Helsinki
Teknillinen korkeakoulu, Espoo
Turun kauppakorkeakoulu, Turku
Turun yliopisto, Turku
Vaasan yliopisto, Vaasa
Åbo Akademi, Turku
Sibelius-Akatemia on Suomen ainoa ja yksi Euroopan suurimmista musiikkiyliopistoista. Sibelius-Akatemian tehtävä on vaalia ja uudistaa laaja-alaisesti musiikkikulttuuria. Sibelius-Akatemia toimii suomalaisena taideyliopistona kansainvälisessä ympäristössä. Se luo edellytykset korkeatasoiselle taiteelliselle toiminnalle, tutkimukselle ja niihin perustuvalle oppimiselle.
Sibelius-Akatemiassa voi opiskella kymmenessä eri koulutusohjelmassa. Opiskelijoita Sibelius-Akatemiassa on vajaat 1 700. Vuosittain otetaan sisään noin 150–170 opiskelijaa. Yliopisto toimii Helsingissä ja Kuopiossa, lisäksi sillä on kurssikeskus Järvenpäässä sekä koulutuskeskus Seinäjoella.
Sibelius-Akatemian nykyinen rehtori on Gustav Djupsjöbacka.
Sibelius-Akatemian opettajakunta koostuu maamme eturivin muusikoista. Professorit Arto Noras, Matti Raekallio, Leif Segerstam, Mikael Helasvuo, Ralf Gothóni ja Réka Szilvay sekä lehtorit Marko Ylönen, Tuija Hakkila, Juhani Lagerspetz ovat myös kansainvälisesti arvostettuja taitajia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Martin Wegelius perusti Sibelius-Akatemian nimellä Helsingin Musiikkiopisto vuonna 1882 yksityisestä aloitteesta. Esikuvana oli keskieurooppalainen konservatoriomalli, joka pohjautui perinteiseen mestari - kisälli-laitokseen.[1] Opisto nimettiin Sibelius-Akatemiaksi vuonna 1939. Jean Sibelius opiskeli siellä vuosina 1885–1889 ja myös opetti 1890-luvulla jonkin aikaa.
Valtio alkoi vastata Sibelius-Akatemian menoista suurimmalta osalta lain valtionavusta myötä vuonna 1966. Valtion laitos siitä tuli 1980. Vuonna 1983 perustettiin Sibelius-Akatemian Kuopion yksikkö, jota kaupunki on tukenut mm. lahjoitusprofessuurin muodossa.[2]
Perustamispäivää 11. maaliskuuta on alettu viettää suomalaisen musiikin päivänä.
[muokkaa] Koulutusohjelmat
- Esittävän säveltaiteen koulutusohjelma
- Jazzmusiikin koulutusohjelma
- Kansanmusiikin koulutusohjelma
- Kirkkomusiikin koulutusohjelma
- Laulumusiikin koulutusohjelma
- Musiikkikasvatuksen koulutusohjelma
- Musiikkiteknologian koulutusohjelma
- Orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelma
- Sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelma
- Taidehallinnon koulutusohjelma
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Gustav Djupsjöbacka: Saako kisälli olla kriittinen? (Äänenkuljettaja 9.3.2007, s. 3)
- ↑ http://dept.siba.fi/kuopio/fin/index.php?pid=527 Hautsalo, Olavi: "Sibelius-Akatemia - Kuopion osasto: Osastonjohtajan katsaus". Luettu 30. maaliskuuta 2007
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Fabian Dahlström: Sibelius-Akatemia 1882-1982 (Sibelius-Akatemia, 1982) ISBN 951-859-162-8 (nid.)
- Reijo Pajamo: Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi (2007)
