Stefan Johansson

Wikipedia

Stefan Johansson
Formula 1 -ura
Kansalaisuus	ruotsalainen
Aktiivivuodet	1980, 1983 - 1991
Talli(t)	Shadow, Spirit, Tyrrell, Toleman, Ferrari, McLaren, Ligier, Onyx, AGS, Footwork Arrows
Kilpailuja	103
Maailmanmestaruuksia	0
Voittoja	0
Palkintosijoja	12
Paalupaikkoja	0
Nopeimpia kierroksia	0
Ensimmäinen kilpailu	Argentiinan Grand Prix 1980
Ensimmäinen voitto	-
Viimeinen voitto	-
Viimeinen kilpailu	Britannian Grand Prix 1991

Stefan Johansson (s. 8. syyskuuta 1956 Växjö, Ruotsi) on ruotsalainen entinen kilpa-autoilija ja F1-kuljettaja.

Johansson osallistui kaikkiaan 79 F1-osakilpailuun vuosina 1983–1991. Hän karsiutui kisasta 25 kertaa. Hänellä ei ole tilillään yhtään GP-voittoa, mutta kylläkin neljä kakkossijaa ja kahdeksan kolmossijaa. Pisteitä hän keräsi kaikkiaan 88.

Johansson vaihtoi autoa usein: hän ajoi 11 kautta kestäneen uransa aikana yhtä monessa tallissa. Alkuvuodet olivat opettelemista pikkutalleissa, ja menestys jäi vaatimattomaksi. Johansson sai mahdollisuutensa 1985, kun Ferrari antoi kesken kauden potkut ranskalaiselle René Arnouxille ja palkkasi Johanssonin italialaisen Michele Alboreton pariksi. Seuraavalla kaudella Johansson sijoittui Ferrarillaan MM-sarjassa viidenneksi (niukasti Keke Rosberg'n edelle). Se jäi hänen parhaaksi sijoituksekseen. Kaudella 1987 hän saavutti McLarenin ratissa enemmän pisteitä, mutta joutui tyytymään kuudenteen sijaan.

Stefan Johansson aloitti uransa kartingeissa 1968 ja voitti Ruotsin mestaruuden 1973. Formula Ford -sarjan kansallisen mestaruuden hän vei 1977. Voitettuaan Britannian Formula 3 -mestaruuden hän sai mahdollisuuden kokeilla kykyjään Formula ykkösissä. Shadows-auton vauhti ei kuitenkaan riittänyt tuomaan paikkaa lähtöruudukossa, ja yhtä huonosti kävi Marchin kanssa seuraavana vuonna. Johansson palasi kolmosiin ja vei Britannian mestaruuden toistamiseen.

F1-uran jälkeen Johansson menestyi urheiluautoluokissa. Hän voitti mm. Le Mansin 24 tunnin ajon 1997 yhdessä entisen Ferrari-tallitoverinsa Alboreton sekä tanskalaisen Tom Kristensenin kanssa.

Välittömästi F1-uransa jälkeen Johansson siirtyi IndyCar-sarjaan, jossa hän ajoi Bettenhausen Motorsports -tallin kalustolla kaudet 1992 - 1996. Johansson oli kohtalaisen menestyksekäs vaikka ei aivan kuumimpaan kärkeen lukeutunutkaan. Kauden 1996 jälkeen Johansson jätti IndyCar-sarjan, osittain siksi, että Johansson oli uransa ensimmäisen kerran mukana kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa, kun Jeff Krosnoff menetti henkensä sarjan Toronton kilpailussa loppukesällä 1996. 2000-luvulla Johansson teki paluun nyt CART-nimellä tunnettuun sarjaan American Spirit -tallin tallipäällikkönä ja perustaja-omistajana. Talli oli mukana kuitenkin vain yhden kauden, kuljettajinaan ex-mestari Jimmy Vasser ja Ryan Hunter-Reay.