Suopursu
Wikipedia
| Suopursu | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Suopursu (Rhododendron tomentosum, aiemmin Ledum palustre) on 30-100 cm korkeaksi kasvava pensasmainen varpu, jonka 1-5 cm pitkät ikivihreät lehdet ovat nahkeat ja alta ruskeakarvaiset. Se kasvaa nimensä mukaisesti yleensä soilla, mutta onpa sitä tavattu tundrallakin. Suopursulla on voimakas tuoksu, joka houkuttelee mehiläisiä. Suopursun tuoksu johtuu eteerisistä öljyistä kuten ledoli, palustroli ja myrseeni. Suopursu sisältää lisäksi flavonoideja kuten kversetiiniä ja sen johdannaisia kvesitriiniä ja hydrosidia sekä fenoliglykosideihin kuuluvia arbutiinia (C12H16O7) ja metyyliarbutiinia.
Suopursua on käytetty moniin tarkoituksiin. Sitä on käytetty mm. oluen aineksena, ja etenkin eskimot ja athabascat ovat jo pitkään valmistaneet siitä "labradorinteetä". Suomessakin on kasvia käytetty moneen tarkoitukseen, kuten luteiden, koiperhosten ja syöpäläisten karkottamiseen sekä lääkkeenä erilaisiin vaivoihin.
Suopursu toimii kuusen tuholaisen kuusensuopursuruosteen (Chrysomyxa ledi) väli-isäntänä.
Suopursu on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakukka.
[muokkaa] Lähteet
- Kotimaan luonto-opas, WSOY, 1999
- Otavan värikasvio, Kustannusosakeyhtiö Otava, 1990
- Jouni Paarlahti, Myrkkykasvit, WSOY, 2005, ISBN 951-0-30079-9
