Synkmetsä
Wikipedia
Synkmetsä on suuri ja vaarallinen metsä J.R.R. Tolkienin kirjassa Hobitti eli sinne ja takaisin. Synkmetsä mainitaan myös Tolkienin suurteoksessa Taru sormusten herrasta. Hobitissa Synkmetsä on yksi kirjan keskeisistä tapahtumapaikoista. Synkmetsän englanninkielinen nimi Mirkwood perustuu skandinaavisessa mytologiassa mainittuun Myrkvud-metsään.
Synkmetsä on suuri ja mahtava metsä Sumuvuorilta itään, Rhovanionissa, ja siellä asuu haltiakansa, johtajanaan kuningas Thranduil, jonka poika oli Legolas. Metsää kutsuttiin aluksi Mahtavaksi Vihermetsäksi, mutta vuonna 1050 Toista Aikaa, kun Sauronin varjo laskeutui sen ylle, se sai nykyisen nimensä Synkmetsä, sindariksi Taur-nu-Fuin tai Taur-e-Ndaedelos. Sauron perusti itselleen linnakkeen, Dol Guldurin, Amon Lancin kukkulalle, ja ajoi kuningas Thranduilin kansoineen pohjoisemmaksi.
Hobitissa Bilbo ja kääpiöt kohtasivat jättiläismäisiä hämähäkkejä, jotka olivat Lukitarin sukua. Seurue joutui yhden hämähäkin pesään, mutta kääpiöt karkasivat, ja haltiat ottivat heidät kiinni. Näiden tapahtumien jälkeen Valkoinen Neuvosto kokoontui Dol Gulduriin, ja Sauron ajettiin takaisin Mordoriin. Pahan varjo väistyi väliaikaisesti Synkmetsän yltä.
Vapauduttuaan Mordorista Klonkku jäi kiinni, ja Aragorn toi sen kuningas Thranduilin luo vangiksi. Klonkku karkasi örkkien tekemässä yllätyshyökkäyksessä ja vaelsi Moriaan.
Kun Sauron tuhottiin Kolmannella Ajalla Synkmetsän taistelussa, pahuus poistui Synkmetsästä, ja sitä alettiin kutsua taas vanhalla nimellään, Eryn Lasgalen, sindariksi Viherlehtien metsä.
