Tšuktšit
Wikipedia
tšuktšit | |
---|---|
Kokonaismäärä | 15 000 |
Pääasiallinen asuinalue | Tšukotka (Venäjä) |
Kieli (kielet) | tšuktši, venäjä |
Uskonto (uskonnot) | šamanismi, ortodoksisuus |
Tšuktšit (monikko ven. чукчи, tšuktši; yksikkö ven. чукча, tšuktša) ovat Koillis-Siperiassa Tšuktšien niemimaalla, pääasiassa Venäjän federaatioon kuuluvassa Tšukotkan autonomisessa piirikunnassa, asuva alkuperäiskansa. Tšuktšeja asuu jonkin verran myös Korjakian autonomisessa piirikunnassa ja Sahan tasavallassa. Tšuktšit puhuvat kamtšatkalaiseen kielikuntaan kuuluvaa tšuktšin kieltä. Tosin puhujia on vähemmän (noin 11 000) [1], kuin etnisesti kansaa kuuluvia (noin 15 000, joista varsinaisilla asuinalueilla noin 14 000, tšuktšeja asuu myös muun muassa Pietarissa ja Moskovassa).
Tšuktšien pääelinkeinoina ovat olleet sisämaassa poronhoito ja rannikolla kalastus. Perimätiedon mukaan tšuktškien esi-isät olivat kiertäviä metsästäjiä. 1600-luvulla he harjoittivat vielä monia eri ammatteja, mutta 1800-luvulla poronhoito ja merenpyynti itsenäistyivät erillisiksi ammateiksi. [2] Porotšuktšit kutstuivat itseään nimellä chauchu ("poroista rikas"), josta on vääntynyt kansan venäjänkielinen tšuktši-nimi. Meritšuktšeja kutsuttiin nimellä anqallyt ("meri-ihmiset").
1920-luvun alussa Neuvostoliitto perusti 28 valtionomisteista yhteisesti hoidettua yritystä Tšukotkaan. Näiden toiminta perustui poronkasvatukseen sekä rannikkoalueilla merinisäkkäiden pyyntiin. Tšuktšit saivat opetuksensa valtion kouluissa ja nykyään lähes 100 % ihmisistä puhuu ja kirjoittaa venäjää. Nykyään enää osa saa suoraan elantonsa poronkasvatuksesta tai merinisäkkäiden metsästyksestä.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen aiemmat valtio-omisteiset tilat yksityistettiin. Tämä oli erityisen vahingollista Tšukotkan kyläkeskeiselle talouselämälle ja alue ei ole edelleenkään täysin toipunut äkillisestä muutoksesta. Monet maalaistšuktšit samoin kuin tšuktšikylissä asuvat venäläiset ovat viime vuosina eläneet vain humanitäärisen avun turvin.
Stereotyyppinen maalainen tšuktši esiintyy monissa venäläisissä vitseissä.