Moskova
Wikipedia
Moscow (Москва) |
|||
|
|||
Moskovan sijainti Euroopassa | |||
Koordinaatit: | |||
---|---|---|---|
Valtio | Venäjä | ||
- Kaupunginjohtaja | Yuriy Luzhkov | ||
Pinta-ala | |||
- Kaupunki | 1081 km² (417,4 mi²) | ||
Korkeus | <130–253 m | ||
Väkiluku (2007) | |||
- Kaupunki | 10 469 000 | ||
- Tiheys | 9 684,5/km² (25 082,7/mi²) | ||
Aikavyöhyke | MSK (UTC+3) | ||
- (Kesäaika) | (UTC+4) | ||
Suuntanumero(t) | +7 495, +7 499 | ||
Kotisivu: www.mos.ru |
Moskova (ven. Москва́, Moskva kuuntele ääntämys?) on Venäjän federaation pääkaupunki ja Euroopan suurin kaupunki. Moskovan asukasluku on noin kymmenen miljoonaa, ja se on Euroopan väkirikkain suurkaupunkialue. Moskova on myös Venäjän tärkein teollisuuskaupunki ja liikenteen solmukohta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Moskova on itsessään yksi Venäjän federaation subjekti ja erillinen sitä ympäröivästä Moskovan alueesta. Moskova sijaitsee Venäjän euroopanpuoleisessa osassa. Kaupunki on keskimäärin 156 metriä merenpinnan tasoa ylempänä tasangolla Oka- ja Volga-jokien välissä, Moskova-joen varrella.
Kaupungin rajan muodostaa, paria poikkeusta lukuun ottamatta, vuonna 1962 valmistunut 109 kilometriä pitkä kehätie. Sen sisään jäävästä noin tuhannesta neliökilometrista kolmannes on puistoa ja viheraluetta.
[muokkaa] Hallinnolliset alueet
Pääartikkeli: Moskovan hallinnolliset alueet
Kaupunki on jaettu kymmeneen hallinnolliseen piirikuntaan (административные округа), jotka jakautuvat kaikkiaan 124 piiriin (районы). Kymmenen piirikuntaa on esitetty oheisessa kartassa:
- keskinen (Центральный)
- pohjoinen (Северный)
- koillinen (Северо-Восточный)
- itäinen (Восточный)
- kaakkoinen (Юго-Восточный)
- eteläinen (Южный)
- lounainen (Юго-Западный)
- läntinen (Западный)
- luoteinen (Северо-Западный)
- Zelenogradin piirikunta (Зеленоградский)
[muokkaa] Historia
- Katso myös: Moskovan ruhtinaskunta
Moskova on saanut nimensä alueen läpi virtaavasta saman nimisestä joesta. Kansanrunouden kerääjä D. E. D. Europaeuksen mukaan nimi on syrjäänin kieltä ja tarkoittaa lehmävettä. Selitys on kuitenkin luultavasti väärä. Nimi esiintyy ensi kertaa vuoden 1147 Ipatievskaja-kronikassa, jossa Suzdalin ruhtinas Juri Dolgoruki kutsuu Severskin ruhtinaan Svjatoslavin vieraakseensa Moskovaan. Moskov oli tällöin kartano tai majatalo, jonka omisti pajari Stepan Kutško. Juri surmatti hänet, jotta kukaan ei syyttäisi hänen saaneen tilan vääryydellä haltuunsa. Juri ympäröi tilan paaluvarustuksella 1156, ts. perusti kaupungin. Paikalle muodostui jo varhaisena aikana kaupan keskus. Vanhin säilynyt rakennus oli 1300-luvulla rakennettu kivikirkko Spas na boru (Vapahtaja havumetsässä).
Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. 1700-luvulla pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari Suuren perustamaan Pietariin. Moskova kärsi pahoja vaurioita kaupungin palaessa Napoleonin sodassa vuonna 1812. Tsaarinvallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin perustuslaissa Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922. Joulukuussa 1941 Saksan keskinen armeijaryhmä pysäytettiin kaupungin rajoille ja ajettiin pois talven aikana Moskovan taistelussa.
[muokkaa] Ilmasto
Moskovassa vallitsee mannerilmasto: talvet ovat kylmiä, kesät lämpimiä. Vuoden keskilämpötila on +5°C ja keskimääräinen vuosisademäärä 688 mm. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin saadaan keskimäärin 92 mm sadetta.
Moskovan lämpötila on talvella yleensä 12–15 pakkasasteen välillä, joskus jopa –20°C, mutta tuuli ei lisää pakkasen purevuutta siinä määrin kuin rannikkoseuduilla.
Moskva-joen jää lähtee tyypillisesti 12. huhtikuuta. Pysyvä lumipeite vallitsee 23. marraskuuta – 16. maaliskuuta.
[muokkaa] Väestö
1400: 40 000 | 1825: 241 500 | 1926: 2 101 200 |
1638: 200 000 | 1840: 349 100 | 1939: 4 609 200 |
1710: 160 000 | 1856: 368 800 | 1959: 6 133 100 |
1725: 145 000 | 1868: 416 400 | 1970: 7 194 300 |
1738: 138 400 | 1871: 601 969 | 1979: 8 142 200 |
1775: 161 000 | 1888: 753 459 | 1989: 8 972 300 |
1785: 188 700 | 1897: 1 038 600 | 2002: 10 383 000 |
1811: 270 200 | 1912: 1 617 157 | |
1813: 215 000 | 1920: 1 027 300 |
Moskova: väestökehitys vuosina 1400–1856 | |||||||||||
1400 | 1638 | 1710 | 1725 | 1738 | 1775 | 1785 | 1811 | 1813 | 1825 | 1840 | 1856 |
40 000 | 200 000 | 160 000 | 145 000 | 138 400 | 161 000 | 188 700 | 270 200 | 215 000 | 241 500 | 349 100 | 368 800 |
Moskova: väestökehitys vuosina 1868–2002 | |||||||||||
1868 | 1871 | 1888 | 1897 | 1912 | 1920 | 1926 | 1939 | 1959 | 1979 | 1989 | 2002 |
416 400 | 601 969 | 753 459 | 1 038 600 | 1 617 157 | 1 027 300 | 2 101 200 | 4 609 200 | 6 133 100 | 8 142 200 | 8 972 300 | 10 383 000 |
[muokkaa] Koulutus
Moskovassa sijaitsee useita suuria yliopistoja. Suurin ja vanhin on Moskovan valtiollinen yliopisto. Sen päärakennus on 240 metriä korkea 36-kerroksinen tornitalo. Valtiollisessa yliopistossa opiskelee yli 30 000 opiskelijaa. Tekniikan alan yliopistoista suurin on Moskovan valtiollinen teknillinen yliopisto. Moskovan konservatorio on yksi Venäjän merkittävimmistä musiikkioppilaitoksista.
[muokkaa] Liikenne
Moskovassa on viisi lentokenttää. Päivittäisiä junayhteyksiä on niin Suomeen, Vladivostokiin kuin Brysseliinkin.
Paikallisliikenteen ydin on Moskovan metro, jonka vanhimmat juhlavat asemat ovat vuodelta 1935. metrolinjoja on 11, asemia 171 ja matkustajia päivittäin 9 miljoonaa. Metroliikennettä täydentää linja-autojen ja johdinautojen verkko.
Henkilöautoja käy kaupungissa päivittäin 2½ miljoonaa, mikä saa aikaan pahoja ruuhkia.
[muokkaa] Kaupunkikuva ja nähtävyydet
Moskovassa sijaitsee kuuluisa Kreml elegantteine sipulikupoleineen, jossa sijaitsevat Venäjän hallintorakennukset. Moskovan patriarkka on Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja. Kremlin läheisyydessä Moskovan historiallisessa keskustassa sijaitsee kuuluisa Punainen tori, jolla on myös Leninin mausoleumi sekä Pyhän Vasilin katedraali. Kremliä vastapäätä torin toisella laidalla sijaitsee tavaratalo GUM. Lähellä Kremliä Moskva-joen rannalla sijaitsee kaupungin suurin maamerkki, Kristus Vapahtajan katedraali.
Moskovan nähtävyyksiin kuuluu myös maailmankuulu Tretjakovin taidegalleria, jonka laaja kokoelma keskittyy etenkin venäläiseen realismiin (mm. Andrei Rublëv). Tretjakovin galleria on Venäjän kansallistaidemuseo. Lisäksi kaupungin kulttuuritarjontaan kuuluu niin ikään kuuluisa Bolšoi-teatteri, jonka ohjelmistoon kuuluu balettia, oopperaa ja näytelmiä.
Moskovan nähtävyyksiin voidaan lukea myös kaupungin metro. Moskovan metro on New Yorkin subwayn ohella maailman suurimpia maanalaisverkkoja, ja sen asemat ovat kuuluisia näyttävyydestään. Tverskaja-kadulla sijaitseva Majakovskaja-asema voitti Moskovan maailmannäyttelyn suunnittelun ykköspalkinnon art deco -tyylillään.
Arkkitehtuurin osalta kuuluisia ovat myös "Stalinin seitsemän sisarta", seitsemän Josif Stalinin valtakaudella rakennettua pilvenpiirtäjää, jotka auttavat kaupungilla navigoinnissa. Näihin rakennuksiin kuuluvat mm. Moskovan yliopisto ja Leningradskaja-hotelli.
[muokkaa] Urheilu
Suosituin urheilulaji lienee jalkapallo, ja Moskovan kaupungista pelaa Venäjän pääsarjassa kuusi joukkuetta: FC Moskova, TsSKA, Dynamo, Lokomotiv, Torpedo ja Spartak. Lisäksi Moskovan esikaupungissa Ramenskojessa pelaa kotiottelunsa virallisesti Moskovan aluetta edustava Saturn. Seuraavaksi suosituin lienee jääkiekko.
[muokkaa] Kulttuuri
Moskova on Venäjän taide-elämän keskus. Se tunnetaan erityisesti baletista ja Bolšoi-teatterista.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Matkaopas aiheesta Moscow Wikitravelissa (englanniksi)
- Kaupungin kotisivu (venäjäksi)
- Moscow Times - englanninkielinen sanomalehti
- Menokone (venäjäksi)
- Taksimiesten tietotoimisto (epäluotettava mutta hauska) (englanniksi)
- Moskova Wikitravelissa (englanniksi)
- Moscow Life: A tourist and travel guide to Moscow (englanniksi)