Talvisodassa saatu sotasaalis

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä.

Sotasaaliina hankittiin talvisodan aikana runsaasti joukkojen kipeästi kaipaamaa kalustoa (muun muassa panssarintorjuntaan), jota ei lähtökohtaisesti oltu halukkaita luovuttamaan muiden yksiköiden tarpeisiin.

Virallisten tilastojen mukaan suomalaiset saivat talvisodan aikana sotasaaliikseen seuraavia määriä kalustoa:

Kiväärejä n. 40 500 kpl
Pikakiväärejä n. 3 900 kpl
Konekiväärejä n. 900 kpl
Panssarintorjuntatykkejä 100 kpl (45 mm)
Kranaatinheittimiä n. 80 kpl
Kenttäkanuunoita 89 kpl (yleensä 76,2 mm)^[1]
Kenttähaupitseja 35 kpl (yleensä 122 mm)^[1]
Raskaita kenttähaupitseja 14 kpl (yleensä 152 mm)^[1]

Lisäksi osa heti käyttöönotetusta sotasaalismateriaalista tuhoutui tai katosi ja osa jopa ajautui henkilökohtaisena sotasaaliina kotialueelle, joten sotasaaliin määrä on ollut mainittuja lukuja suurempi.

Sotasaaliin pääosa saatiin IV Armeijakunnan, Ryhmä Talvelan ja Pohjois-Suomen Ryhmän alueelta. Ns. mottitaistelut tuottivat suuren osan saadusta saaliista.

Sisällysluettelo

1 Ryhmä Talvelan vastahyökkäys
2 Suomussalmen-Raatteen taistelut
3 Laatokan Karjalan mottitaistelut
- 3.1 Luettelo Laatokan Karjalassa kukistetuista moteista
4 Katso myös
5 Viitteet
6 Lähteet

[muokkaa] Ryhmä Talvelan vastahyökkäys

Ryhmä Talvelan vastahyökkäyksessä Tolvajärven-Ägläjärven taisteluissa saatiin runsas sotasaalis.

[muokkaa] Suomussalmen-Raatteen taistelut

Suomussalmen taistelussa ja Raatteen tien taistelussa eversti Hjalmar Siilasvuon johtamat joukot (mm. 9. Divisioona) saivat suuren sotasaaliin.

[muokkaa] Laatokan Karjalan mottitaistelut

Laatokan Karjalassa IV Armeijakunnan vastahyökkäyksen seurauksena syntyi useita motteja, joiden kukistaminen liian vähäisen tykistökaluston ja panssarivaunujen puutteen vuoksi oli hankalaa ja suuria henkilöstömenetyksiä aiheuttavia.