Tamminiemen saunaseura
Wikipedia
Tamminiemen saunaseura oli presidentti Urho Kekkosen lähipiirin muodostama yhteisö, joka keskusteli ja päätti saunoessa maan asioista. He kokoontuivat Tamminiemen hirsisaunaan, jonne kutsuttiin usein merkittäviä päättäjiä ja johtajia joiden mielipiteisiin pyrittiin vaikuttamaan. Ryhmän vakiojäseniin kuuluivat kekkosen lisäksi mm. Paavo Kastari, Jouko Loikkanen ja Kustaa Vilkuna.
Lauantaisauna Tamminiemessä tapahtui virallisesti protokollan mukaisesti: saunavieraat tulivat viittä vaille viisi ala-aulaan ja sieltä mentiin viideksi saunaan. Kuudelta oli jo ruoka. Epävirallisesti yösauna alkoi kello 23 ja päättyi noin viideltä aamulla. Kekkonen oli kova saunoja ja halusi voittaa kaikki löylykisoissa, kuten usein kävikin.
Saunassa kävi paljon neuvostojohtajia, tosin Nikita Hruštšev vain kerran. Muun muassa Saimaan kanavan avaaminen ratkaistiin Tamminiemen saunassa. Kekkosen piti vuosikausia käännyttää Neuvostoliiton johtomiehiä asialle myönteisiksi.
Kekkosen viimeisenä virkakeväänä vuonna 1981 Kastari saneli nauhalle muistiinpanoja saunailloista. Hänen puolisonsa, professori Irma Kastari purki nauhat paperille 1990-luvun lopulla. Keskustelut on julkaistu syksyllä 2000 ilmestyneessä toimittaja Pekka Hyvärisen kirjassa "Suomen mies, Urho Kekkosen elämä."
TV1:n A-pisteen Yhdysvaltojen kansallisarkistosta löytämistä dokumenteista selviää, että Yhdysvallat salakuunteli ainakin Tamminiemen virka-asuntoa ja todennäköisesti myös saunassa käytyjä keskusteluja 1970-luvulla. Myös Englannin tiedustelupalvelun on arveltu kuunnelleen keskusteluja.