Väinö Raitio
Wikipedia
Väinö Raitio (15. huhtikuuta 1891, Sortavala – 10. syyskuuta 1945, Helsinki) oli suomalainen säveltäjä.
Raition opettajana toimivat muiden muassa Erkki Melartin ja Erik Furuhjelm, joiden johdolla hän opiskeli vuosina 1911–1915 Helsingin musiikkiopistossa. Myöhemmin hän opiskeli Moskovassa.
Raitio kuului 1920-luvun modernistisukupolveen joka ennakkoluulottomasti haki vaikutteita musiikin uusista tyylisuuntauksista. Raitio onnistui luomaan hienon synteesin ranskalaisista ja venäläisistä vaikutteista, ja ansaitsee paikkansa Suomen huomatuimpien säveltäjien joukossa. Valitettavasti suomalainen musiikkiyleisö ei ollut vielä kyllin kypsä sulattamaan Raition tuolloin radikaalilta tuntunutta sävelkieltä. Hänet säveltäjänä hiljaisesti sivuutettiin ja ainoastaan yksi orkesteriteos - Joutsenet - painettiin Raition elinaikana.
Säveltäjä asui vuodesta 1932 lähtien Helsingissä. Vuonna 1933 hän avioitui Hildur Pourun kanssa. 1930-luku merkitsi säveltäjälle tuotannon hidastumista sekä periksiantoa takaisin perinteisen kansallisen musiikkikielen pariin. Saksassa, maailmansodan kynnyksellä, tehtiin työtä oopperamusiikin esittämiseksi, mutta sota esti näiden aikeiden täytäntöönpanon.
Raitio kuoli syöpään vuonna 1945 vaikean halvauksen jälkeen. Hänen kunniakseen perustettiin vuonna 1991 Väinö Raitio -seura. Viime aikoina hänen teoksensa ovat olleet yhä kasvavamman kotimaisen sekä kansainvälisen kiinnostuksen kohteena.
