Viaporin kapina
Wikipedia
Viaporin kapina oli 30. heinäkuuta 1906 sattunut kapina Suomenlinnassa eli Viaporissa. Kapina alkoi 30. heinäkuuta vuonna 1906 kun osa Viaporin venäläisestä sotaväestä nousi kapinaan upseeristoa vastaan huonon kohtelun takia. Kapina liittyi Venäjän-Japanin sodan aiheuttamaan laajaan kapinaliikehdintään. Kapinalliset uskoivat saavansa tukea muilta joukko-osastoilta, mutta niin ei käynyt ja kapina kukistettiin 60 tunnissa.
[muokkaa] Kapinan kulku
Kapinallisten aikomuksena oli hyökätä Kronstadtin kautta Pietariin ja syrjäyttää tsaari. Seuraavana päivänä kapinalliset valtasivat Katajanokan. Suomalaisten punakaartilaisten johtaja Johan Kock julisti suurlakon kapinallisten tueksi Helsingissä. Venäjän Viron laivasto hyökkäsi 1. elokuuta Viaporiin ja tulitti sitä rajusti.
Viaporin kapinalliset antautuivat ehdoitta seuraavana päivänä. Heidän joukossaan oli noin 100 suomalaista punakaartilaista. Kapinan aikana Hakaniemessä syttyi vakava mellakka, jota on myöhemmin kuvattu suomalaisten "punaisten" ja "valkoisten" ensimmäiseksi yhteenotoksi, vaikka kyseessä oli pikemminkin venäläisten matruusien ja suojeluskaartin välinen kahakka [1]. Kymmenkunta ihmistä sai surmansa.
Kapinassa vangittiin kapinoivien sotilaiden ohessa myös heitä tukeneita suomalaisia punakaartilaisia. Punakaartin päällikön Johan Kockin onnistui paeta kapinan kukistuttua maasta aktivistien avulla Ruotsiin ja sieltä edelleen Englantiin ja Yhdysvaltoihin.
