Suomenlinna

Wikipedia

Suomenlinna (ruots. Sveaborg) ei nimestään huolimatta ole "linna", vaan linnoitus, joka sijaitsee Helsingin edustalla. Historiallisena muistomerkkinä ja nähtävyytenä sen kulttuurillinen arvo on erittäin merkittävä ja se on vahva osa Helsingin identiteettiä. Suomenlinna tunnettiin vuoteen 1918 asti ruotsinkielisen nimensä Sveaborg mukaan Viaporina.

Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Se on myös kylämäinen kaupunginosa, jossa asuu noin 850 helsinkiläistä.

Ajatus Suomenlinnan rakentamisesta perustuu Ruotsin hattujen sodassa 1741-1743 Venäjää vastaan kärsimään tappioon, minkä seurauksena Turun rauhassa Ruotsi joutui luovuttamaan 1721 Uudenkaupungin rauhan tappioiden lisäksi vielä lisää alueita, mm. Kymenlaakson Kymijokea myöden, jolloin myös Hamina rajalinnoituksena menetettiin. Haminan menetyksen vuoksi rajakaupungiksi tuli Degerby, jotka alettiin kutsumaan Loviisaksi. Sen edustalle rakennettiin Svartholman merilinnoitus.

Johtopäätökset hattujen sodasta olivat, että Suomen puolustusta tulee vahvistaa, jotta jäisi aikaa lähettää vahvistuksia Suomesta. Ranska oli huolestunut Venäjän vaikutusvallan kasvusta ja sitoutui tukemaan Ruotsin linnoitustointa Suomessa 450 000 taalerilla vuodessa neljän vuoden ajan.

Keskeinen ajatus oli se, että koska Karlskronasta tai Tukholmasta ei olisi ehditty lähettämään aluksia Suomen suojaksi, piti Suomea varten olla oma rannikkolaivasto ja sille tukikohta. 1756 perustettiin maavoimille alisteinen rannikkolaivasto, jota kutsuttiin Armeijan laivastoksi. Kustaan sodan aikana Viapori toimi rannikkolaivaston korjaustelakkana ja osaltaan mahdollisti Ruotsinsalmen meritaistelun voittoa 1790.

Suomenlinnassa on Merisotakoulun lisäksi paljon Puolustusvoimien työsuhdeasuntoja, valtion omistamia vuokra-asuntoja sekä kourallinen yksityisomisteisia asuntoja. Kahviloita ja ravintoloita on runsaasti, lähinnä turismin vuoksi. Ruokakauppoja on vain yksi, Suomenlinnan Siwa.

Sisällysluettelo 1 Maantiede 2 Nähtävyyksiä 3 Kulkuyhteydet 4 Historia 5 Katso myös 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maantiede

Suomenlinnan kaupunginosa muodostuu kahdeksasta saaresta, joista Kustaanmiekka, Pikku Mustasaari, Iso Mustasaari, Länsi-Mustasaari ja Susisaari ovat joko sillan tai maakannaksen ansiosta yhteydessä toisiinsa. Näiden lisäksi kaupunginosaan kuuluu Särkkä, Lonna ja Pormestarinluodot.

Suomenlinnassa ei käytetä kadunnimiä, vaan posti kulkee osoitteella, joka koostuu saaren kirjaimesta ja talon numerosta rappunumeroineen. Esimerkiksi C 83 on C-saarella eli Iso-Mustasaarella talo numero 83 (ks. kartta: [1] ) Lisäksi käytetään normaalisti rapun ja asunnon numeroa. Suomenlinnan postinumero on 00190.

Suomenlinnan maapinta-ala on 80 hehtaaria ja vesialue yhtä suuri.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Etenkin kesäiseen aikaan Suomenlinna on erityisen suosittu nähtävyys Helsingissä vieraileville turisteille, kuten myös Helsingin asukkaille. Siellä on useita uimarantoja ja nurmikoita auringonottoa ja kesäpäivän viettoa varten sekä lukuisia kulttuurihistoriallisesti tärkeitä kohteita.

Kuninkaanportti on Suomenlinnan eteläkärjessä, Kustaanmiekan edustalla sijaitseva portti Suomenlinnaan. Se on Suomenlinnan linnakkeen ensisijainen sisäänkäynti ja sitä pidetään yleisesti Suomenlinnan tunnuksena.

Suomenlinnan kirkon tornissa on majakka. Majakka vilkuttaa neljää lyhyttä välkähdystä, joka on Morse-aakkosina H kuten Helsinki.

Museosukellusvene Vesikko on sijoitettu Susisaaren kaakkoiskärkeen. Vesikko valmistui vuonna 1933 ja palveli Suomen merivoimissa talvi- ja jatkosodan aikana.

Tunnelit, joita on etenkin Kustaanmiekalla sekä Susisaarella, ovat suosittuja. Osa niistä on suljettu sortumavaaran takia, kuten Suomenlinnan ja Vallisaaren välillä kulkeva. Muissa tunneleissa liikkuminen on sallittua. Tunnelit ovat valaisemattomia.

[muokkaa] Kulkuyhteydet

Kauppatorilta liikennöi Suomenlinnaan Helsingin kaupungin liikennelaitoksen Suomenlinnan lautta, sekä kesäisin myös yksityisiä vesibusseja. HKL:n kyydillä pääsee matkakortilla, tavallisella kertalipulla, tai Suomenlinna-lipulla [2]. Itse alus on vaihdellut ajan myötä, mutta etenkin alkuperäinen 1950-luvulla rakennettu M/S Suomenlinna-Svaborg sai aikoinaan legendaarisen maineen. Lisäksi Katajanokan kärjestä pääsee Suomenlinnaan autolautta Ehrensvärdillä.

Suomenlinnaan kulkee myös kapea merenalainen huoltotunneli, joka on tarkoitettu hälytysajoneuvojen käyttöön hätätapauksissa.

[muokkaa] Historia

Rakennusmateriaalia alueelle saatiin ainakin Helsingin maalaiskunnasta (nyk. Vantaa), Santahaminasta ja Espoon Soukasta.

• 1748 Viaporin rakennustyöt alkavat Augustin Ehrensvärdin alaisuudessa.
  
• 1808 Viapori antautuu Venäjän armeijalle miltei ilman vastarintaa.
  
• 1809 Suomesta osa Venäjän valtakuntaa Haminan rauhassa.
  
• 1855 Krimin sota: englantilais-ranskalainen laivasto pommittaa Viaporia (Viaporin pommitus) ja aiheuttaa melkoista tuhoa.
  
• 1906 Viaporin kapina, jossa osa venäläisestä varusväestä kapinoi upseeristoa vastaan.
  
• 1917 Suomi julistautuu itsenäiseksi.
  
• 1918 Nimi Suomenlinna otetaan käyttöön. Suomenlinnassa punaisten vankileiri sisällisodan jälkeen.
  
  • Helsingin vartiopataljoona Suomenlinnaan
  • Viaporin linnoitustykistö Suomenlinnaan
• 1919 Viaporin linnoitustykistö muuttuu Rannikkopataljoona I:ksi.
• 1921-1936 Ilmailuvoimien lentokonetehdas oli sijoitettuna Suomenlinnaan. Tehdas kokosi aluksi Hansa Brandenburgeja
• 1920-luvulla Merisotakoulu Suomenlinnaan
• 1925 ilmapuolustuskomennuskunta, joka muuttui myöhemmin kiinteäksi ilmatorjuntapatteriksi Suomenlinnaan
• 1939 kiinteä ilmatorjuntapatteri Ilmatorjuntarykmentti I:ksi
• 1973 Suomenlinna siviilihallintoon.
  
• 1991 Unesco ottaa Suomenlinnan maailmanperintöluetteloonsa.
  
• 1998 Suomenlinnan 250-vuotisjuhlat
  
• 1999 Suomenlinna saa Europa Nostra -palkinnon asiantuntevasta ja tasokkaasta restaurointityöstä.

[muokkaa] Katso myös

• Krepost Sveaborg
• Bastionijärjestelmä
• Saaristolaivasto
• Wikisource:Lakitekstejä

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Suomenlinna - Suomenlinnan hoitokunnan ylläpitämä sivusto
• Suomenlinna kartalla
• Sumuinen Suomenlinna, syyskuu 2006

Helsingin nähtävyyksiä

Korkeasaari – Linnanmäki – Suomenlinna – Ruttopuisto – Stockmannin tavaratalo – Esplanadin puisto – Lasipalatsi – Itäkeskus – Ateneum – Suomen elokuva-arkisto – Eduskuntatalo – Senaatintori – Seurasaari – Tuomiokirkko – Temppeliaukion kirkko – Uspenskin katedraali – Kiasma – Kansallismuseo – Hietaniemen hautausmaa – Olympiastadion – Luonnontieteellinen museo – Designmuseo – Gardenia-Helsinki – nukketeatteri Sampo – Kolmen sepän patsas – Amos Andersonin taidemuseo – Kasvitieteellinen puutarha

	Matkailu
	Suomen yli 100 000 kävijän maksuttomat matkailukohteet 2005 Keskisen kyläkauppa (Tuuri) | Linnatuuli (Janakkala) | Pukaron Paroni (Lapinjärvi) | Suomenlinna (Helsinki) | Paletti-kauppakeskus (Kyyjärvi) | Temppeliaukion kirkko (Helsinki) | Humppilan lasi (Humppila) | Uspenskin katedraali (Helsinki) | Viherlandia (Jyväskylä) | Joulupukin kammari (Rovaniemi) | Bomban talo (Nurmes) | Vihreä pysäkki (Pello) | Porvoon tuomiokirkko (Porvoo) | Iittalan lasikeskus (Kalvola) | Valamon luostari (Heinävesi) | Kenkävero (Mikkeli) | Heinolan lintutarhat (Heinola) | Linnanmäen museo (Helsinki) | Pentik-mäki (Posio)

	UNESCO:n maailmanperintö
	Maailmanperintökohteet Suomessa Merenkurkku 2006 | Petäjäveden vanha kirkko | Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue 1999 | Struven ketju | Suomenlinna 1991 | Vanha Rauma 1991 | Verlan tehdasmuseo

Koordinaatit: 60°8′53″N, 24°59′11″E