Viestikeskus Lokki
Wikipedia
Viestikeskus Lokki oli jatkosodan aikana Mikkelissä toiminut Päämajan viestikeskus. Lokin toimitilat sijaitsivat Naisvuoreen louhitussa kallioluolastossa. Nykyään 1990-luvulla entistetty Lokki on Päämajamuseon ohella Mikkelin sodanaikaisesta merkityksestä päämajakaupunkina kertova turistinähtävyys.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] "Lokin" tehtävät
Viestikeskus Lokki oli viralliselta nimeltään Päämajan yleisesikunnan viestikeskus. Se toimi Päämajan yleisesikunnan viestitystoimiston alaisuudessa. "Lokki" oli sekä päämajan että viestikeskuksen peitenimi, koska päämajan viestintä kulki jälkimmäisen kautta. Viestitystoimisto käsitteli tulevia ja lähteviä kirjelmiä, sanomia ja puheluita. Välitystehtävänsä lisäksi toimisto tilastoi ja tarkkaili viestiliikennettä.
Myös päämajan sisäisen puhelinluettelon ylläpito kuului sen tehtäviin. Puhelinluetteloa täydensi "Tieto-puhelin", joka vastasi päämajan henkilöiden sijoituspaikkoja ja numeroita koskeviin tiedusteluihin ja jolla oli organisaation ajantasainen rakenne hallussaan.
[muokkaa] Viestikeskuksen suunnittelu ja toteutus
Naisvuoren luolastoa alettiin suunnitella jo ennen talvisodan syttymistä, kesällä 1939. Alun perin luolaston tarkoitus oli nimenomaan toimia ylimmän sodanjohdon pommituksenkestävinä suojatiloina.
Luolaston louhintatyön toteutti Hiekka ja Sepeli Oy tammikuun alun ja kesän 1940 välisenä aikana. Sisustuspiirustukset tehtiin elokuuhun 1940 mennessä ja viestikeskuksen laitteistot asennettiin 21. kesäkuuta 1941 mennessä. Päämajan yleisesikunta saapui Mikkeliin Helsingistä 26. kesäkuuta vastaisena yönä. Viestikeskuksen toiminta Naisvuoressa päättyi 1. elokuuta 1945.
[muokkaa] Tilat Naisvuoren luolastossa
Naisvuoren luolastossa oli viestikeskus Lokin lisäksi Mikkelin ilmavalvonta-aluekeskus (IVAK) sekä saksalaisten viestiasema. Lokki piti hallussaan isompaa luolaa; pienemmässä olivat IVAK:in ja saksalaisten viestiaseman lisäksi päämajan korkeimman johdon suojatilat.
Luolastot oli sisustettu siten, että luolien sisään oli rakennettu puiset parakit, joissa toimistohuoneet ja muut työtilat sijaitsivat. Luolastossa oli halkokäyttöinen keskuslämmitys ja ilmansuodatusjärjestelmät.
Viestikeskuksen tilat olivat seuraavat:
- toimistohuoneet (3 kpl)
- päivystävän upseerin huone
- puhelinsanomahuone
- keskusjoukkueen johtajan huone
- kaukokirjoitinhuone (ks. kaukokirjoitin)
- puhelinkeskus
- laitehuone eli "telinehuone", jossa sijaitsivat johtokytkennät erityisissä telinekehikoissa sekä muut johdinyhteyksien apulaitteistot
[muokkaa] Viestikeskus Lokin entistäminen
Luolasto oli jäänyt kylmilleen käytön loputtua 1960-luvulla, parakit olivat lahonneet ja huoneiden katot romahtaneet.
Tilojen entisöintiä alettiin pohtia 1980-luvun lopulla. Avainhenkilöitä olivat yli-insinööri Jorma Savolainen ja hänen kuoltuaan majuri evp Juhani Pasanen. Kaakkois-Suomen viestikilta otti tehtävän talkootyökseen.
Lokki avattiin 4. joulukuuta 1995. Entisöinnin yhteydessä sisustettiin uudelleen nimenomaan viestikeskus Lokin käytössä ollut luola. Toisessa luolassa on näytteitä aikaisempiin vaiheisiin liittyvistä alkuperäisistä rakenteista.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Karjalainen, Mikko (2002): Kuuleeko Lokki?: Päämajan yleisesikunnan viestitystoimisto, viestikeskus Lokki ja Mikkelin ilmavalvonta-aluekeskus jatkosodan aikana 1941-1944. Mikkeli: Mikkelin kaupungin museot. ISBN 951-8941-41-6.
- Viestikeskus Lokin informaatiotaulut ja esitemateriaalit
