Naisvuori
Wikipedia
Naisvuori on Mikkelin keskustan välittämässä läheisyydessä sijaitseva korkea mäki. Mäen huippu on 43 metriä Saimaan ja 122 metriä meren pinnan yläpuolella. Naisvuori vesitorneineen on tunnetuimpia Mikkelin maamerkkejä.
Tarinan mukaan Naisvuori ja sen pohjoispuolella oleva Akkavuori olisivat saaneet nimensä naisista, jotka näiltä korkeilta paikoilta seurasivat Porrassalmen taistelun (1789) kulkua. Tarinan mukaan silloisen Mikkelin kirkonkylän vanhimmat naiset kiipesivät Akkavuorelle ja nuoremmat Naisvuorelle nähdäkseen edes jotain kuuden kilometrin päässä riehuvasta taistelusta. Ainakin Naisvuori-nimi esiintyy kuitenkin jo vuonna 1775 piirretyssä kartassa. Toisen tarinan mukaan nimet liittyisivät siihen kuinka naiset olisivat seuranneet Nuijasodan loppuvaiheiheen 1597 joukkosurmaa Suur-Savon pappilan pihalla.
Naisvuorelle rakennettiin 1800-luvun lopulla puisto ravintoloineen ja huvimajoineen. Vuonna 1911 paviljongin paikalle rakennettiin Lars Sonck:n suunnittelema vesitorni. Vesitornin pohjakerrokseen sijoitettiin keittiö ja sen reunaan katoksellinen paviljonkihuone. Tämän Suomen ensimmäisen teräsbetonirakennuksen avajaisia vietettiin vappuna 1912.
Talvi- ja jatkosodan aikana Naisvuoressa toimi päämajakaupunkia suojannut ilmavalvonta. Välirauhan aikana louhittiin Naisvuoren matalampaan osaan - Pikku-Naisvuoreen - luolasto, johon jatkosodan sytyttyä sijoitettiin Päämajan viestikeskus Lokki. Uudelleen rakennettu Lokki avattiin museona yleisölle vuonna 1996.
Sotien jälkeen vuoreen louhittuja luolastoja on laajennettu. Kesällä 1971 Naisvuoren kallion sisään rakennettiin maanalainen uimala, Mikkelin uimahalli, "maailman vahvin uimahalli". Lisäksi Naisvuoren luolia käyttää mm. Mikkelin maakunta-arkisto.
Naisvuoren matalammalla osalla on myös toiminut Mikkelin teatterin kesäteatteri vuodesta 1956.
