Viherlevät
Wikipedia
| Viherlevät | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
 Chara hispida. |
||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||
|
Viherlevät (Chlorophyta) on levien pääjakso, joka kuuluu tulkinnasta riippuen joko kasvikuntaan tai alkueliöihin. Viherleviin kuuluu yli 10 000 lajia[1], joista suurin osa esiintyy makeissa vesissä ja osa myös suolaisissa vesissä tai maalla. Lajien koko vaihtelee alkueliöiden kaltaisista yksisoluisista levistä lähes metrin kokoisiin kasvien kaltaisiin leviin. Viherlevät sisältävät versokasvien tapaan a- ja b-klorofylliä, joten ne ovat väriltään kirkkaanvihreitä.
Viherlevät kehittyivät prekambrikaudella noin 1500 miljoonaa vuotta sitten. Noin 700 tai viimeistään 425–490 miljoonaa vuotta sitten versokasvit kehittyivät nykyisten viherlevien kanssa yhteisestä kantamuodosta. Viherlevät ovat siten parafyleettinen ryhmä, koska ne eivät sisällä kaikkia samasta kantamuodosta kehittyneitä lajeja.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Luokittelu
Viherlevät voidaan jaotella kolmeen luokkaan:
[muokkaa] Varsinaiset viherlevät (Chlorophyceae)
Varsinaisiin viherleviin kuuluu yksisoluisia tai pieniä yhdyskuntia muodostavia alkeellisia leviä. Ne ovat pääasiassa makeanveden lajeja. Monet lajit ovat ekologisesti tärkeitä ja ovat symbiontteina esimerkiksi jäkälissä ja koralleissa.
[muokkaa] Suomusiimalevät (Prasinophyceae)
Suomusiimalevät ovat alkeellisimpia viherleviä. Niillä on liikkumiseen tarkoitetut siimat ja yksi tai useampi kerros polysakkaridista koostuvia suomuja. Suuri osa lajeista elää merissä kasviplanktonina.
[muokkaa] Näkinpartaislevät (Charophyceae)
Näkinpartaislevät sisältävät yhden heimon, Characeae, jossa on noin 80 lajia. Niitä esiintyy lähes kaikissa maailman vesissä. Näkinpartaislevillä on nivelikäs ja haaroittunut sekovarsi; ne ovat kehittyneimpiä viherleviä ja läheistä sukua versokasveille. Toisinaan luokka erotetaan muista viherlevistä omaksi pääjaksokseen Charophyta.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ CD-Facta 2005
- ↑ http://www.amjbot.org/cgi/reprint/91/10/1535.pdf
