Viherpeippo
Wikipedia
| Viherpeippo | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Viherpeippo |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Viherpeippo (Carduelis chloris)
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus 14–16 cm, paino 25–32 g. Koiras on suurempi.
Viherpeippo on väritykseltään kellanvihreä rinnasta ja sen selkäpuoli on harmaan vihreä. Siivissä on keltainen kuvio, joka muodostuu käsisulkien tyviosien värityksestä. Myös pyrstösulkien tyviosat ovat keltaiset. Koiras on naarasta huomattavasti kirkasvärisempi. Jotkut naaraat ovat melko harmaita ja keltaiset kuviot ovat pienialaisia. Nokka on korkea kekonokka. Koivet ovat tumman punertavat.
Lentää vauhdikkaasti ja suoraviivaisesti. Ääni ”djyp-djyp”, varoittaa käheällä ”tsuii”-äänellä. Laulu koostuu erilaisista pulputuksista ja vihellyksistä sekä järripeippomaisesta ryystävästä äänestä. Pesimäajan ulkopuolella liikkuu parvissa, joissa saattaa olla satoja yksilöitä.
Vanhin suomalainen rengastettu viherpeippo on ollut 8 vuotta 8 kuukautta vanha.
[muokkaa] Levinneisyys
Eurooppa sekä Pohjois-Afrikka ja Aasian läntiset osat. Viherpeippo on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjoisempana se elelee lähinnä suuremmissa taajamissa. Lajin kannaksi arvioidaan noin 120 000 paria.
Suurin osa viherpeipoistamme muuttaa talveksi Ruotsiin, Tanskaan, Baltian maihin, Puolaan ja Saksaan. Syysmuutto tapahtuu pääasiassa lokakuussa, mutta ravintotilanteen mukaan se saattaa jatkua joulu–tammikuulle saakka. Kevätmuutto on maalis–huhtikuussa. Talvehtivat viherpeipot pysyttelevät taajamissa lintulautojen ja rikkaruohostojen ääressä.
[muokkaa] Elinympäristö
Viherpeippo pesii metsiköissä ja puistoissa ja se on hyvin sopeutunut kulttuurimaisemaan ja hyötyy selvästi talviruokinnasta. Pesiviä pareja on myös talousmetsien peltomaisemaan rajoittuvissa reunaosissa. Katajikkoiset peltosaarekkeet ja hakamaat sekä sähkövoimalinjojen katajia kasvavat aluset ovat erityisen suosittuja pesimäympäristöinä.
Pesimäajan ulkopuolella viihtyy ruderaateilla, rypsi- ja viljapelloilla, talvella lintulaudoilla.
[muokkaa] Lisääntyminen
Viherpeipon pesä on tavallisesti katajassa tai kuusessa, tuskin koskaan lehtipuussa. Katajassa se on 1–5 m korkealla, kuusessa se voi olla aivan latvassa, jopa 20 m:n korkeudella. Naaras munii 4–7, tavallisesti 5, vaaleaa, pilkullista munaa maaliskuun puolivälistä alkaen. Poikaset kuoriutuvat noin 13 vuorokauden hautomisen jälkeen. Vain naaras hautoo, mutta molemmat puolisot osallistuvat poikasten ruokintaan. Poikaset lähtevät pesästä 14–16 vrk:n ikäisinä. Viherpeippo pesii tavallisesti kahdesti, joskus kolmasti pesimäkauden aikana.
[muokkaa] Ravinto
Viherpeippo käyttää ravintonaan erilaisia siemeniä ja jyviä, joita se käsittelee tarkoitukseen sopivalla vahvalla nokalla. Poikaset saavat kuitenkin ravinnokseen myös jonkin verran hyönteisiä ja niiden toukkia. Syksyllä viherpeipot syövät myös pihlajanmarjoja, tosin ainoastaan siemenen. Ruusunmarjat ovat erityisen haluttuja aina vuodenvaihteeseen saakka. Talvisilla lintulaudoilla ne syövät auringonkukan- ja hampunsiemeniä sekä maapähkinöitä.
