Ville Ritola

Wikipedia

Ville Ritola (johtaa) ja Paavo Nurmi vuoden 1928 kesäolympialaisissa

Kesäolympialaiset
Kultaa	1924	10 000 m
Kultaa	1924	3 000 m esteet
Kultaa	1924	maastojuoksu joukkue
Kultaa	1924	3 000 m joukkue
Kultaa	1928	5 000 m
Hopeaa	1924	5 000 m
Hopeaa	1924	maastojuoksu
Hopeaa	1928	10 000 m

Viljo Eino (Ville) Ritola (18. tammikuuta 1896, Peräseinäjoki – 24. huhtikuuta 1982, Helsinki) oli suomalainen kestävyysjuoksija, jota urheilijapiireissä nimitettiin ansioistaan ”Peräseinäjoen sudeksi” sekä ”Lentäväksi suomalaiseksi” (The Flying Finn) Paavo Nurmen ja Hannes Kolehmaisen ohella.

Ritola toimi osan elämästään kirvesmiehenä ja työnjohtajana. Hän muutti jo 17-vuotiaana Yhdysvaltoihin, missä hänen seitsemän muuta sisarustaan jo asuivat. Yhdysvalloissa Ritola liittyi suomalais-amerikkalaiseen urheiluseuraan (Finnish-American Athletic Club) ja harjoitteli siellä yhdessä Hannes Kolehmaisen kanssa, joka oli muuttanut Yhdysvaltoihin jo vuoden 1912 olympiakisojen jälkeen. Kolehmainen yritti saada Ritolan liittymään Suomen vuoden 1920 olympiajoukkueeseen, mutta Ritola ei tuntenut olevansa vielä valmis. Pariisin vuoden 1924 olympiakisoihin hän lähti ja voitti siellä 4 kultamitalia sekä 2 hopeaa. Amsterdamissa 1928 hänen saldonsa oli kultamitali 5 000 metrillä ja hopeaa 10 000 metrillä.

Ritola kilpaili Suomessa ensimmäisen kerran vasta olympiavoittajana vuonna 1924. Siihen mennessä hän oli voittanut kuusi Yhdysvaltain amatöörimestaruutta, joita hän voitti vuosina 1922–1927 kaikkiaan 17. Hän vetäytyi pois urheilumaailmasta vuoden 1928 olympiakisojen jälkeen ja muutti takaisin Suomeen vuonna 1971. Ritola on Suomen kaikkien aikojen parhaita juoksijoita, meriiteiltään toiseksi paras. Hän ei ole koskaan saavuttanut yhtä kulttimaista mainetta kuin kilpakumppaninsa Paavo Nurmi, vaikka voittikin yksissä kisoissa 4 olympiakultaa ja 2 hopeaa. Nurmi voitti samoissa kisoissa (Pariisi 1924) 5 kultaa. Pariisissa Ritola voitti ”kuninkuusmatkan” 10 000 m (Nurmi ei osallistunut enää 5 voittonsa jälkeen). 5 000 metrin voitosta Amsterdamissa 1928 on kehittynyt sanonta ”ottaa ritolat”, joka aiheutui Ritolan taktisesta vastauksesta Paavo Nurmen irtiottoyritykseen 5 000 m loppusuoran alussa. Nurmi oli tapansa mukaan juossut Ritolan takana aikomuksena ohittaa loppukirissä. Ritola taktiikan tuntien iski ensin aloittaen hämmästyttävän kovan kirin 120 metriä ennen maalia. Nurmi ei kyennyt vastaamaan yllättävän kovaan kiriin vaan taipui hopealle.

[muokkaa] Saavutetut olympiakisojen arvokisamitalit

Pariisi 1924:
- kultamitali – 10 000 m juoksu
- kultamitali – estejuoksu
- kultamitali – 3 000 m juoksu (joukkuekohtainen)
- kultamitali – maastojuoksu (joukkuekohtainen)
- hopeamitali – 5 000 m juoksu
- hopeamitali – maastojuoksu

Amsterdam 1928:
- kultamitali – 5 000 m juoksu
- hopeamitali – 10 000 m juoksu

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Kirjallisuus

Ossi Viita: Suden hetkiä, Amerikansuomalainen olympiavoittaja Ville Ritola, Siirtolaisinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen julkaisu n:o 1, ISBN 951-9266-56-9

Miesten estejuoksun olympiavoittajat

2500 m estejuoksu: George Orton | 2590 m estejuoksu: Jim Lightbody | 3200 m estejuoksu: Arthur Russell | 4000 m estejuoksu: John Rimmer