Voikukka

Wikipedia

	Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
	Syy: Artikkelissa on nätisti sotkettu laji (Taraxacum officinale) ja Taraxacum-suku. Ne pitäisi erottaa. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Voikukka

Tieteellinen luokittelu

Kunta:	Kasvit Plantae
Kaari:	Siemenkasvit Magnoliophyta
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Asterales
Heimo:	Asterikasvit Asteraceae
Suku:	Voikukat Taraxacum
Laji:	officinale

Voikukka (Taraxacum officinale) on usein rikkaruohona pidetty monivuotinen kasvi, joka leviää tehokkaasti siementensä avulla. Ympäri maailmaa tavataan useita voikukan alalajeja, joiden väliset erot saattavat olla hyvinkin vähäisiä.

Voikukan lehdet ovat noin 5–25 senttimetriä pitkiä ja muodostavat tiheän ruusukkeen, joka tukahduttaa muita kasveja ja jonka keskeltä nousee yksi tai useampi, maitomaista nestettä sisältävä varsi 4–30 cm:n korkeuteen. Jokaisen varren päässä on halkaisijaltaan 2–5 cm oleva kirkkaankeltainen kukka, joka on päivällä avoin ja sulkeutuu yön ajaksi. Pölytyttyään kukka tuottaa siemeniä, jotka kulkeutuvat tuulen mukana uusiin kasvupaikkoihin.

Usein voikukkia tai muita rikkaruohoja näkee kasvavan asfaltin reunassa. Tämä johtuu siitä että kasvin soluihin puristautunut vesi voi halkaista asfaltin. Ilmiön selitys löytyy hydrauliikasta.

Sisällysluettelo

1 Voikukkien taksonomiasta
- 1.1 Lajeja
- 1.2 Pohjoismaissa esiintyvät lajiryhmät
2 Voikukan hyötykäyttö
3 Voikukkaa muistuttavia kasveja
4 Aiheesta muualla
5 Lähteet
6 Viitteet

[muokkaa] Voikukkien taksonomiasta

Voikukan suku on erittäin monimutkainen täsmällisen lajinmäärityksen suhteen. Vaikka kasvi leviää voimakkaasti suvullissti, on voikukan suvussa runsaasti apomiktisia pienlajeja, alalajeja ja lajiryhmiä, joiden keskinäinen sukulaisuus on vaikeasti määritettävissä. Jo pohjoismaissa arvellaan olevan noin 900 pienlajia^lähde? 14 ryhmässä. ^lähde? Suomestakin lajeja löytyy yli 500^[1]

[muokkaa] Lajeja

T. alpestre
T. alpinum
T. aquilonare
T. bessarabicum
T. laevigatum
T. officinale
T. serotinnum

[muokkaa] Pohjoismaissa esiintyvät lajiryhmät

A. T. Arktica
B. T. Paulustria
C. T. Erythrosperma
D. T. Obliqua
E. T. Celtica
F. T. Naevosa
G. T. Spectabilia
H. T. Taraxacum
I. T. Macrodonta
J. T. Boreigena
K. T. Borea
L. T. Hamata
M. T. Borealia
N. T. Ruderalia

Voikukka, jossa siemeniä

Voikukanlehti

Yksittäinen siemen

Voikukkia

[muokkaa] Voikukan hyötykäyttö

Vaikka länsimaissa voikukkaa erehdytään usein pitämään hyödyttömänä rikkaruohona, niin idässä, mm. Kiinassa, jossa ihmiset käyttävät yrttilääkintää länsimaita enemmän, tiedetään voikukalle monia hyötykäyttötapoja. Voikukalla on mm. monia terveydellisiä vaikutuksia, sillä voi mm. puhdistaa verta ja sitä voidaan käyttää kuumeen laskemiseen. Voikukka sisältää myös paljon vitamiineja, rautaa ja ja muita kivennäisaineita. Lehdet antavat myös vahvaa makua salaattiruokiin. Voikukkaa on länsimaissa arvostettu lähinnä sota-aikoina. Saksassa käytettiin molempien maailman sotien aikaan kuivattua voikukkaa kahvin korvikkeena. [1] Tätä esiintyi myös Suomessa sota-aikoina.