Whig
Wikipedia
Whigit oli Isossa-Britanniassa 1600-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin olemassa ollut poliittinen ryhmittymä tai suuntaus, jonka toiminta ei kuitenkaan muistuttanut nykyisiä puolueita.
Whig-puolue syntyi vuoden 1688 vallankumouksen aikana, kun Stuartit karkotettiin ja valtaistuimen viholliset saivat pilkkanimekseen whig, sanasta "whiggamor", joka gaeliksi tarkoitti karjan- tai hevosenajajaa, ja jota käytettiin eräästä Länsi-Skotlannin talouspoikaiskapinallisten ryhmästä.
Whigit halusivat Yorkin herttuan kieltämistä valtaistuimelta, koska hänet yhdistettiin yksinvaltiuteen. Toryt puolestaan vastustivat tätä. Whigit olivat etupäässä suuraatelia, rikkaita kauppiaita ja ei-anglikaaneja, kun taas toryt edustivat maa-aatelia ja Englannin kirkkoa.
Vuoden 1688 mahtavan vallankumouksen jälkeen whigit olivat vallassa, sekä Yrjöjen aikana 1714–1760.
Whigeistä ja vapaakauppaa kannattavista toryistä (Robert Peelin mukaan peeleläiset) syntyi Liberaalipuolue, josta käytettiin ensi kertaa tätä nimeä vuonna 1839, vaikkakin sen virallisen perustamisen lasketaan tapahtuneen vasta 1859.