Ylämaat
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä. |
Ylämaat (engl. 'The Highlands') on yhteinen nimitys Skotlannin pohjoisille alueille. Monet Skotlannin symbolit kuten klaanit, tartaanikankaat, säkkipillit ja viski liitetään erityisesti Ylämaihin. Myös gaelin kielellä on eniten puhujia juuri Ylämaiden alueella, elinvoimaisin se on läntisillä saarilla. Alueen erottaa keskisestä Skotlannista (Central belt) Ylämaiden rajasiirroslinja (Highland boundary fault). Ylämaiden ja saarten asukasluku on 373 000 ja ne ovat Britannian harvimpaan asuttua aluetta ja eräs EU:n harvimmin asutuista alueista. Väestöntiheys on 9 asukasta/km², selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Suomessa. [1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Ylämaat halkaisee kahteen selkeästi erottuvaan osaan suuri siirroslaakso Glen More (engl. The Great Glen): etelämpänä ovat Grampian vuoret, joilla sijaitsee myös Britannian korkein vuori, Ben Nevis (1343 metriä); pohjoispuolella ovat Luoteiset Ylämaat. Laaksossa sijaitsee neljä järveä: Loch Linnhe (joka on suoraan mereen yhdistyvä järvi, engl. Sea Loch), Loch Lochy, Loch Oich sekä suurin järvistä, erityisen tunnetuksi tarunomaisesta hirviöstään tullut Loch Ness, joka on 37 kilometriä pitkä ja paikoin 230 metriä syvä. Kaikkia järviä yhdistää toisiinsa sekä mereen Kaledonian kanava, 96 kilometrin mittainen vesireitti, josta vain 37 kilometriä on ihmisen muokkaamaa. Kanavan keskimääräinen 5,5 metrin syvyys on tosin aivan liian pieni nykyisille rahtialuksille, eikä kanavasta ole enää hyötyä kuin huviveneilijöille.
Ylämaihin lasketaan usein myös Skotlannin saaristot: Hebridit länsirannikolla, Orkneysaaret pohjoisrannikolla ja Shetlandinsaaret kauempanana pohjoisella Atlantilla. Rannikot ovat erittäin rikkonaisia ja lukemattomien erikokoisten saarten täplittämiä lännessä, mutta melko eheitä idässä.
Suurin osa Ylämaiden järvistä (loch) on kapeisiin vuoristolaaksoihin (glen) muodostuneita pitkänomaisia ja usein melko syviä järviä. Monin paikoin ne yhdistyvät syvälle sisämaahan työntyviin vuonoihin (firth) vain lyhyen joen tai kapean salmen välityksellä.
Ylämaat kuuluvat Britannian runsassateisimpiin alueisiin.
[muokkaa] Tärkeimmät kaupungit
Kaledonian kanavan koillispäässä, Loch Nessistä laskevan Ness-joen suulla sijaitsee "Ylämaiden pääkaupungiksi" kutsuttu Inverness (60 000 as.).
Kanavan lounaispäässä, Ben Nevis-vuoren juurella sijaitsee Fort William (11 000 as.).
[muokkaa] Luonto
Ylämaiden luonnonmaisemaa luonnehtivat nummet, metsämaat sekä kallioiset vuoret ja rannikot.
[muokkaa] Nummet
Suurin osa Ylämaista on kanervikkoa kasvavaa nummea. Myös ohdake, Stuartien klaanin entinen tunnus ja nykyinen Skotlannin kansalliskasvi, kasvaa nummilla. Nummien linnustoon kuuluu mm. nummiriekko (Lagopus lagopus scoticus), pohjoismaisen riekon (Lagopus l. lagopus) paikallinen alalaji sekä petolinnuista maakotka (Aquila chrysaetos) ja muuttohaukka (Falco peregrinus), jotka ovat varsin harvinaisia muualla Isossa-Britanniassa. Nummien autiuden vuoksi myös saksanhirville (Cervus elaphus) ja metsäkauriille (Capreolus capreolus) riittää hyvin tilaa vaellella.
[muokkaa] Metsät
Vain n. 15 % Skotlannista on metsää; kuitenkin huomattavasti enemmän kuin muualla Isossa-Britanniassa. Metsät ovat Ylämailla pääosin mänty- kuusi- ja lehtikuusivaltaisia havumetsiä, joissa mm. skotlanninkäpylinnut (Loxia scotica), näädät (Martes martes) ja villikissat (Felis silvestris) viihtyvät.
[muokkaa] Rannikot
Useimmat merilinnut viettävät päivät merellä ravintoa hankkien ja käyvät pesillään vain öisin, joten Ylämaiden kallioiset rannikot lukemattomine koloine ja halkeamineen tarjoavat loistavan kodin monille suurissa kolonioissa eläville merilintulajeille. Erityisesti Orkney- ja Shetlanninsaaret ovat lintuharrastajien paratiiseja. Ylämaiden rannikoilla tavattavia lajeja ovat mm. lunni (Fratercula arctica), riskilä (Cepphus grylle), ruokki (Alca torada), pikkuliitäjä (Puffinus puffinus), merikeiju (Hydrobates pelagicus), myrskykeiju (Oceanodroma leucorhoa), myrskylintu (Fulmarus glacialis), merimetso (Phalacrocorax carbo) sekä toisia merilintuja kiusaava isokihu (Stercorarius skua). Ylämaiden rannikoilla voi nähdä myös hylkeitä ja delfiinejä, joskus jopa valaita.
[muokkaa] Talous
Ylämaiden tärkeimpiä elinkeinoja ovat öljyteollisuus ja turismi. Öljyteollisuus on tuonut vaurautta erityisesti Orkney- ja Shetlanninsaarille. Monet Skotlannin matkailuvalteista sijaitsevat juuri Ylämailla; myös patikointi siellä on ollut suosittua aina 1800-luvulta lähtien.
Myös perinteiset elinkeinot ovat yhä tärkeitä. Lampaita on kasvatettu Skotlannissa 1700-luvulta asti ja lampaanvillasta tehdään alkuperäiset, maailmankuulut tartaanikankaat. Myös pitkäkarvainen ja -sarvinen ylämaankarja (Highland cattle) on tärkeä karjaeläin. Lisäksi Shetlanninsaaret ovat kuuluja poneistaan.
Kalastusta harjoitetaan koko Skotlannin rannikoilla. Skotlannissa kalansaaliit käsittävät mm. silliä, koljaa, taskurapuja ja hummereita.
Viskin valmistus on erittäin merkittävä tulonlähde ylämaalaisille. Tämä alun perin luultavasti Irlannista saapunut taito on nykyään tehnyt Skotlannista maailman johtavan viskimaan ja viskistä maan kansallisjuoman. Tiheimmässä viskitislaamoja on Spey-joen ympäristössä (Speyside)
[muokkaa] Kulttuuri
Ylämaiden kulttuuri poikkeaa paljolti Alamaista. Olennaisin ero on, että Ylämaat tukeutuvat enemmän kelttiläiseen kulttuuriin, alamaiden ollessa enemmän englantilaisia. Erinomaisen kuvan Ylämaiden kulttuuristra saa Ylämaan kisoissa (Highland games), jokakesäisissä kansallisurheilutapahtumissa, joissa harjoitetaan perinteisiä skottilaisia kilpailulajeja ja joista lähes joka paikkakunnalla on omat versionsa.
[muokkaa] Historia
Pääartikkeli: Skotlannin historia
Ylämaiden historia ulottuu yli 8000 vuoden taakse, jolloin ensimmäiset ihmiset saapuivat alueelle. Monet Skotlannin arkeologisista löytöpaikoista sijaitsevat ylämailla, esim. Callanishin kivikehä Lewisinsaarella, Ulko-Hebrideillä sekä Skara Braen myöhäiskivikautinen kylä Orkneysaarilla. Rousayn saarta Orkneysaarilla kutsutaan "pohjoisen Egyptiksi" löytöpaikkojen runsauden vuoksi.
Skotlannin vanha klaanijärjestelmä käytti suurta vaikutusvaltaa aikoinaan Ylämailla. Stuartien suku (alun perin Stewartin klaani) oli Skotlannin hallitsijasuku vuosina 1371–1707, vuonna 1603 muodostetun personaaliunionin jälkeen he nousivat myös Englannin ja Irlannin valtaistuimelle. Legendaarisin Stuart-hallitsijoista oli Maria I (Skotlannissa usein Mary, Queen of Scots).
Suuria alueita autioitui 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa niin sanotuissa "Ylämaiden puhdistuksissa". Vuoden 1745–46 jakobiittikapinan jälkeen Ylämaiden yhteiskunta muuttui klaanijärjestelmän menettäessä valtansa, ja monet suurmaanomistajat havaitsivat lampaiden kasvattamisen tuottoisammaksi, kuin lukuisien vuokralaisten pitämisen. Näin ihmiset saivat tehdä tilaa lampaille ja kymmeniätuhansia ylämaalaisia muutti Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.
