Ypäjänkylä

Wikipedia

Ypäjänkylä on Ypäjän kunnan suurimpia kyliä. Kylä sijaitsee n. 10 kilometrin päässä Ypäjän kirkonkylästä, jossa sijaitsevat kunnan hallintoelimet.

Sisällysluettelo

1 Yritteliäisyyttä
2 Historiaa
3 Lyhyesti
4 Välimatkoja Ypäjänkylästä:
5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Yritteliäisyyttä

Sanottavaa teollisuutta alueella ei ole. Mutta alueella on toiminut tiilitehdas. Rauniot on purettu 1990-luvulla. Kuten muualla maaseudulla, täällä on toiminut mylly. Ypäjän vehnämylly oli noin 20 vuotta pois käytöstä, kunnes myllärin poika korjautti myllyn uudestaan 1990-luvulla ja perusti Ypäjän vehnämyllyn, josta lisää alla. Alueella on sijainnut myös pajoja, joiden pääasiallinen asiakaskunta on ollut alueen maanviljelijät. Kylässä oli 1950-luvulla viisi kyläkauppaa. Viimeinen varsinainen kyläkauppa lopetettiin vuonna 1999. Nykyään kylässä sijaitsee yksi pankki, jossa Ypäjän pääkirjaston sivukirjasto. Ypäjän vehnämyllyssä sijaitsee paikallinen kahvila, baari, kyläkauppa sekä asiamiesposti. 1980-luvulla alueella oli huutokauppa nimeltä kolmaskerta. 1990-luvulla samoissa tiloissa toimi jalkavoidetta valmistava yritys. Nyt rakennuksessa toimii Loimaalla sijaitsevan teurastomon toimipiste, jossa metsästäjät perkaavat saaliitaan.

[muokkaa] Historiaa

Heti Ypäjän rautatieaseman perustamisen jälkeen kylä puhkesi kukkaan. Kauppoja ja yrityksiä perustettiin alueelle. Alueella sijaitsi myös kunnan ensimmäinen posti, josta jakelua suoritettiin aina Metsämaalle sekä kirkonkylään. Aikaisemmin taajamasta käytettiin yleisesti nimeä Ypäjän asema, ja nykyäänkin postitoimipaikan (32140) nimi on "Ypäjä as.". Ypäjänkylä on erotettu Loimaasta vuonna 1909, jolloin Ypäjän kuntaan liitettiin Ypäjän- sekä Mannisten kylät. Vuonna 1928 suunnitteilla oli oman kunnan perustamista, koska kylä oli tuolloin vakavarainen ja varakas rautatieaseman ansiosta. Valtio kuitenkin epäsi hankkeen. 10 vuotta aiemmin hanke olisi voinut onnistua hyvinkin. Kylässä sijaitsi Ypäjän kunnan ensimmäinen posti. Pääpostin siirryttyä kirkonkylään Ypäjän kylään jäi vielä kaksi ihmistä työllistänyt posti. Posti suljettiin 1990-luvun alun pahoina lamavuosina. Tällöin perustettiin kyläkauppaan Anjan lähipalvelu asiamiesposti, josta se siirtyi kyläkaupan toiminnan loppuessa Ypäjän vehnämyllylle.

[muokkaa] Lyhyesti

Ypäjän kylä koki tavanomaisen nousun saadessaan rautatieaseman. Kun rautatien merkitys matkustajien sekä tavaran toimittajana väheni autoistuvassa Suomessa, kylän työpaikat vähenivät. Tämä taas vähensi ihmisten kiinnostusta jäädä alueelle. Syntyi massamuuttoaalto Turkuun. Väen vähetessä rautatieaseman merkitys edelleen kutistui, jolloin se lopetettiin. Kylässä asui pitkään Turkuun muuttajien vanhempia. Seuraavan kerran väki väheni oleellisesti kun vanha ikäluokka poistui luonnollista tietä. Nykyään kylään on jälleen virrannut uutta verta. Keski-ikä on melko korkea, mutta matalampi kuin 10 vuotta aiemmin. Todennäköisesti alueelle ei tule suurta muutosta ennen kuin Tampereen tai Turun vaikutusalue kasvaa tarpeeksi tai mikäli lähialueet saavat suuremman luokan työnantajan.