1980-luku
Wikipedia
1980-luvulla maailma eli kylmän sodan viimeistä vuosikymmentä ja Suomessa elettiin nousukautta. Läntisessä maailmassa tietokoneet ja elektroniikka löivät itsensä läpi toimistoissa ja kodeissa.
[muokkaa] Maailmantalous ja -politiikka
Maailmanpolitiikassa merkittäviä tapahtumia oli Ronald Reaganin valinta 1981 Yhdysvaltojen presidentiksi ja hänen johdollaan toteutettu voimakas Yhdysvaltojen asevarustelupolitiikka, joka osaltaan vaikutti Neuvostoliiton romahdukseen.
Mihail Gorbatšov nousi Neuvostoliiton johtoon 1985, ja hän oli maan viimeinen päämies vuoteen 1991 asti, jolloin Neuvostoliitto hajosi. Hänen uudistuspyrkimyksensä johtivat liennytykseen ja kylmän sodan päättymiseen mutta samalla Neuvostoliiton kommunistinen puolue menetti poliittisen valta-asemansa, mikä lopulta johti Neuvostoliiton hajoamiseen. Hajoamisen alkusoittoa oli Berliinin muurin avautuminen 1989.
Myös poliittisia muureja murtui; Vuonna 1985 Live Aid -konserteilla kerättiin rahaa Etiopian nälänhädän uhreille. Konsertteja seurasi television välityksellä 1,5 miljardia katsojaa ympäri maailman. 1980-luvun kehitys Etelä-Afrikassa johti apartheid-lainsäädännön kumoamiseen ja Nelson Mandelan vapauttamiseen vankilasta. Yksi apartheidin vastustajista oli Ruotsin silloinen pääministeri Olof Palme, joka murhattiin Tukholmassa 28. helmikuuta 1986.
Kehitysmaat ajautuivat 1980-luvun alussa syvään velkakriisiin, joka leimasi koko vuosikymmentä. Latinalaisessa Amerikassa puhutaan 1980-luvusta menetettynä vuosikymmenenä. Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston rakennesopeutusohjelmat olivat keskeinen piirre kehitysmaiden talouspolitiikassa. 1970-luvulla esitetyt kehitysmaiden vaatimukset uudesta kansainvälisestä talousjärjestelmästä ja maailmantalouden säätelystä saivat väistyä Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin markkinoimien (usein uusliberalismiksi kutsuttujen) talousoppien tieltä, joissa painotettiin talouden eri sektoreiden liberalisoimisen tärkeyttä. Koko maailman tasolla talouskasvu jäi edellisiä vuosikymmeniä heikommaksi.
[muokkaa] Tapahtumat Suomessa
Sisäpoliittisesti merkittävimpiä tapahtumia oli presidentti Urho Kekkosen eroaminen terveyssyistä presidentin virasta 1981 ja Mauno Koiviston valitseminen presidentiksi 1982. Suomessa vallitsi vielä 1980-luvulla suomettumisen aika, joka päättyi lopullisesti vasta Neuvostoliiton hajoamiseen 1991. Samalla kuitenkin jo lähennyttiin Eurooppaa: vuonna 1982 Suomessa otettiin muun Euroopan tyyliin käyttöön kesäaika ja 1989 Suomesta tuli Euroopan Neuvoston jäsen.
Vuonna 1986 naiset pääsivät ensimmäistä kertaa evankelis-luterilaisen kirkon papin virkaan. Suomeen saatiin myös uusi sukunimilaki ja tasa-arvolaki. Ympäristöasioihinkin alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vihreä Liitto muuttui puolueeksi ja Suomeen perustettiin ympäristöministeriö.
[muokkaa] Suomen talous
1980-luvulla Suomessa elettiin vahvan hyvinvointivaltion aikaa, josta kuvaava esimerkki on vuosikymmenen lopun keskustelu valtion tukemista "seksilomista". Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Merkittävä syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen pankki vapautti luoton hakemisen 1986[1] ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100% vuodessa.[2] Nämä seikat johtivat kansantaloudessa olleen rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi kasinotalous kuvasi lainarahalla ja sijoittamisella rikastumista.
Nousukausi päättyi 1990-luvun alkupuolen voimakkaaseen lamaan, jonka yksi syy oli Neuvostoliiton kanssa käydyn clearing-kaupan loppuminen vuosikymmenen vaihtuessa.
[muokkaa] Tekniikka
1970-luvun digitaalikello sai seurakseen monia muita digitaaliteknologiaan perustuneita laitteita. IBM PC julkistettiin vuonna 1981 ja tietokoneet alkoivat tulla koteihin. Matkapuhelin ja CD-levy syntyivät ja nestekidenäyttöjen myötä kehitettiin esimerkiksi elektroniikkapelejä. Korvalappustereot yleistyivät, tosin vasta kasetteja soittavina. 1980-lukua voikin pitää kannettavien laitteiden syntyvuosikymmenenä.
Helsinki kohotti statustaan eurooppalaisena suurkaupunkina 1983 valmistuneen metron myötä.
Yleisradion yksinvalta sähköisessä viestinnässä murtui, kun paikallisradiot syntyivät 1985 ja Kolmoskanava aloitti toimintansa. Uusi vaarallinen sairaus AIDS tunnistettiin ja tartunnat alkoivat levitä laajamittaisesti.
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus 26. huhtikuuta 1986 jätti jälkensä ydinvoimaan suhtautumisessa.
[muokkaa] Ajankohtaisia laitteita
- Avaruussukkula
- Mikroaaltouuni
- NMT-autopuhelimet (Nordic Mobile Telephone)
- SCART
- VHS-videonauhuri
- Kolikkopelit (mm. Pac-Man ja Donkey Kong)
- Elektroniikkapelit
- Kotitietokoneet (mm. IBM PC, Commodore 64, Amiga, Apple Macintosh, Atari ST)
- Pelikonsolit (mm. Nintendo Entertainment System ja Sega Mega Drive)
- Korvalappustereot
- Ensimmäiset CD-levyt
- Philips videopac
- Sähköhammasharja
- Vohvelirauta
- LCD-näytöt
[muokkaa] Vapaa-aika
1980-luvulla kuntosalit ja solariumit löivät itsensä läpi juppi-kulttuurin oheistuotteena, ja vapaa-aikaa alettiin kuluttaa myös laskettelukeskuksissa. Purjelautailu oli olennainen osa juppikulttuuria. Talvella auton katolla oli suksiboksi, kesällä purjelauta. Amerikkalaisia trendejä omaksuttiin vauhdilla: rap-musiikki, rullaluistelu ja rullalautailu tulivat suosituiksi nuorison keskuudessa. Suomen ensimmäinen McDonald's avattiin 1984.
Kotona suosittua ajanvietettä olivat Rubikin kuutio ja Trivial Pursuit. Ruokapöytään saatiin eksoottisia lisäyksiä, mm. kiivi ja ravintoloiden suosituimpia drinkkejä oli sininen enkeli. Kulttuurin alalta 1980-luvulta muistetaan "jumalan teatteri", joka shokeerasi kansaa mm. heittelemällä ulosteita katsojien päälle.
[muokkaa] Pukeutuminen ja ulkonäkö
Tyyliltään 1980-luku oli useiden tyylien ja niiden sekoitusten aikakautta. Pukeutuminen ja tyyli määräytyi täysin sen mukaan, mihin ryhmään halusi kuulua. Sukat ja sukkanauhaliivit kokivat uusrenessanssin ja kuuluivat aikaansa seuranneen juppinaisen pukeutumiseen, mahdollisesti pitsisomisteisen korsetin kera. Tyyliin kuului myös erittäin vaalea huulipuna, runsas huulikiillon käyttö ja vaaleasävyiset kynsilakat sekä solariumrusketus.
1980-luvun alku oli tyylillisesti punk- tai teddyboy-kulttuurien sävyttämää. Punk-kulttuuriin kuului olennaisena osana pukeutuminen mustiin nahkavaatteisiin, jotka oli koristeltu jopa sadoin kromatuin teräsniitein. 1980-luvun puolivälistä eteenpäin yleistyi miesten tyyleissä mm. Boy Georgen kaltaisten pop-tähtien lanseeraama "sekasukupuolisuus", jonka edustajien sukupuolta oli joskus hyvinkin vaikea määritellä pelkästään ulkonäön perusteella. Myöhemmin pinnalle nousi taloudellista menestystä korostava juppikulttuuri pukuineen, urheiluautoineen ja niihin liittyneine elämäntyyleineen.
1980-luvun tyyli nousi 2000-luvun alussa uudelleen pinnalle. 1980-luvun musiikkia sekä aikakauteen viittaavia retroilmiöitä mm. muodissa kutsutaan kasariksi.
- Hiusmuoti: valkaistut permanentatut hiukset, aaltomainen etutukkakiehkura, takatukka eli niskatukka, joka saattoi olla päältä siili, yksittäinen pidempi hiuskiehkura takana (ns. rotanhäntä), krepatut hiukset tytöillä.
- Tyylit: collegepaidat, kauluspaidan kaulus pystyssä, värikkäät t-paidat, kangasvyöt, stretch-farkut, kivipestyt tai rei'itetyt farkut, isot värikkäät muovikorvakorut, kävelykengät ilman sukkia Miami Vicen innoittamana, RayBan-aurinkolasit, alaspäin kapenevat väljät vaaleat puuvillahousut tai salihousut, miesten Spencer-pikkutakki (vyötärömittainen takki), mokkasaappaat, moon boots -talvikengät, naisten yläosattomat uimapuvut, olkatoppaukset, pipot joissa on oma etunimi otsassa, tupsulliset pipot, purjehduskengät, kansitakit, untuvatakit, sifonkihuivit, prinsessamainen pukeutuminen ballerina-hameineen ja pitsiröyhelöineen, miehillä tangamalliset alushousut, naisilla thai- tai hammaslankastringit, Neonvärit, rihkama (erityisesti metalliset tai muoviset eriväriset rannekorut).
[muokkaa] Musiikki
[muokkaa] Tyylit
1970-luvun diskoinferno hiipui 1980-luvun alkaessa. Progen kaltaisten kunnianhimoisten tyylien tilalle syntyi suuria stadionkonsertteja sekä diskon perintöä jatkaneita pop-musiikin tyylejä. Käyttöön tulivat ensimmäiset kunnolliset rumpukoneet, samoin syntetisaattorit yleistyivät ja kehittyivät digitaalitekniikan myötä. Elektroninen musiikki valtasi alaa, ja syntyi uusia tyylejä kuten synthpop ja italodisco, jonka tunnetuimpia yhtyeitä olivat esimerkiksi Den Harrow ja Baltimora. Afroamerikkalaisessa musiikissa 1970-luvun soul ja funk väistyivät ja tilalle tuli rap sekä moderni R&B-tanssimusiikki. 1980-luvun musiikkia sävytti yleisesti syntetisaattorien runsas ja kokeileva käyttö. Syntetisaattorien yleistymisen myötä kynnys musiikin tekemiseen laski, minkään akustisen instrumentin hallinta ei ollut enää edellytys musiikin tuottamiselle.
[muokkaa] Yhtyeet
Pitkän linjan muusikoista edelleen suosittuina jatkoivat esimerkiksi Donna Summer, Tina Turner, AC/DC, Queen ja KISS. 1970-luvun lopulla tai 1980-luvulla aloittaneista pop-artisteista ja yhtyeistä suosituimpia olivat Michael Jackson, Duran Duran, Guns N' Roses ja Human League. Diskoissa ja yökerhoissa levylautasilla pyörivät Madonna, Pet Shop Boys, Bananarama, Bad Boys Blue ja Modern Talking. Rockmusiikissa suosituksi tuli metallimusiikki, jota edustivat W.A.S.P., Twisted Sister, Sepultura ja Pantera. Muita 1980-luvulla alkunsa saaneita tyylejä olivat hard rock sekä thrash metal, joissa kärkipaikkaa pitivät Metallica, Mötley Crüe, Testament ja Kreator. Kevyemmän rockin puolella pinnalla olivat muun muassa Bon Jovi, U2 ja Toto.
Muiden muassa Europe, Wham!, Samantha Fox, Sabrina, Los Lobos, Nena, A-ha ja Men at Work olivat yhtyeitä joiden suosio ajoittui vain 1980-luvulle. Muita vuosikymmenen tunnettuja artisteja ja yhtyeitä olivat Billy Idol, Depeche Mode, Eurythmics, Exodus, Megadeth, Slayer ja The Sugarcubes.
[muokkaa] Musiikki Suomessa
Suomestakin tähyiltiin ulkomaille: Bogart Co. teki ensimmäisenä suomalaisena yhtyeenä vakavasti otettavaa synthpoppia, mutta Hanoi Rocksin lupaavasti alkanut ulkomaanvalloitus katkesi yhtyeen rumpalin kuolemaan.
Rockyhtyeistä pinnalla olivat esimerkiksi Dingo, Eppu Normaali, Popeda ja Leevi and the Leavings. Kansanomaisempaa musiikkia tekivät Rauli "Badding" Somerjoki, sekä 'stand-up' koomikko Jaakko Teppo.
1980-luvun alussa rockabilly oli uudelleen muodissa myös Suomessa, ja tyylin tunnetuimpia edustajia oli The Stray Cats. Heavy metal kuitenkin syrjäytti rockabillyn suosiossa 1980-luvun puoliväliin mennessä.
[muokkaa] Muuta 1980-luvun musiikista
- György Ligetin uusi tyyli
- Pierre Boulezin "moderni projekti" jatkuu
- Korvat Auki! -ryhmä Suomessa
- Musique spectrale Ranskassa
- Hittimittari
- Radio-ohjelma Ocsid
[muokkaa] Myydyimmät singlet
- "Don't You Want Me?" – Human League
- "Wake Me Up (Before You Go-Go)" – Wham!
- "Hungry Like the Wolf" – Duran Duran
- "99 Luftballons" – Nena
- "Karma Chameleon" – Culture Club
- "Freeze Frame" – The J. Geils Band
- "Safety Dance" – Men Without Hats
- "Like a Virgin" – Madonna
- "Der Komissar" – After The Fire
- "If you Leave" – Orchestral Manoeuvres in the Dark
- Lähde [3]
[muokkaa] Televisio ja elokuvat
[muokkaa] Elokuvat
- Arnold Schwarzenegger: Terminator – tuhoaja, Predator, Commando, The Running Man ja Conan Barbaari
- Batman
- Indiana Jones
- Haamujengi (Ghostbusters)
- Rambo
- Tähtien sota (ja Star Wars-keräilyesineet)
- E.T.
- Top Gun - lentäjistä parhaat
- Paluu tulevaisuuteen -trilogia
- Poliisiopisto
- Aliens - Paluu
- Blade Runner
- Hohto
[muokkaa] Televisosarjat
- Alf
- Cosby Show
- Dynastia
- Dallas
- G.I.Joe
- He-Man (ja He-Man keräilyesineet)
- Hill Street Blues
- Hollywood Beat
- Ihmemies MacGyver (MacGyver)
- Katuhaukka (Streethawk)
- Miami Vice
- Ritari Ässä (Knight Rider)
- Smurffit
- Taistelupari (Dempsey & Makepeace)
- Transformers
- Tyttökullat (Golden Girls)
- Hämärän rajamailla (Twilight Zone)
- Konnankoukkuja kahdelle (Moonlighting)
- Olipa kerran-sarjat
- Saksalaiset dekkarit (Kettu (Der Alte), Kahden keikka (Ein Fall Für Zwei), Faber, Derrick, Schimanski)
[muokkaa] Suomalaiset elokuvat ja sarjat
- Lauri Törhönen: Insiders
- Spede Show
- Velipuolikuu
- Uuno Turhapuro
[muokkaa] Henkilöitä
- Peter Fryckman
- Jan Hammer
- Harri Hursti
- Sam Inkinen
- Jukka Keitele
- Mauno Koivisto
- Pentti Kouri
- Jari Kurri
- Matti Nykänen
[muokkaa] Lähteet
- ^ taloustieto.fi
- ^ Myyntipäällikkö Irma Hyvärinen, Turun Seudun osuuspankki: vähittäispankkitoiminnan historia
- ^ www.i80s.com